Finlex

Lainkirjoittajan opas

Kansallisten säädösten valmistelua koskevat ohjeet

Voit linkittää suoraan otsikkoon kopioimalla osoitteen selaimen osoitepalkista.

Sivun alkuun

12.7 Uhkasakko, teettämisuhka ja keskeyttämisuhka

Viranomainen voi tehostaa antamaansa kieltoa, velvoitetta tai vaatimusta uhkasakolla, teettämisuhalla tai keskeyttämisuhalla, jos toimivallasta siihen säädetään laissa.

Hallinnollisen tehosteen asettamisesta ja täytäntöönpanosta säädetään uhkasakkolaissa (1113/1990). Siinä on säännökset uhkasakon asettamisesta ja tuomitsemisesta samoin kuin teettämis- ja keskeyttämisuhan asettamisesta ja niiden määräämisestä pantaviksi täytäntöön. Näiltä osin uhkasakkolain, kuten minkään muunkaan yleislain, säännöksiä ei saa toistaa erityislaissa. Jaksossa 12.2.1 on todettu, että kun yleislaista ei poiketa, yleislakiin ei yleensä viitata. Uhkasakkolakiin on kuitenkin ollut tapana viitata informatiivisesti kirjoittamalla, että viranomainen voi asettaa päätöksensä tehosteeksi uhkasakon siten kuin uhkasakkolaissa (1113/1990) säädetään, taikka kertomalla uhkasakon, teettämisuhan tai keskeyttämisuhan asettamisen mahdollistavien säännösten jälkeen, että uhkasakosta, teettämisuhasta ja keskeyttämisuhasta säädetään uhkasakkolaissa (1113/1990). Kyse on lopulta tyyliseikasta ja informatiivisuudesta. Nykyään viittaus uhkasakkolakiin suositellaan jätettäväksi pois.

Uhkasakkolaissa ei säädetä, mikä viranomainen uhkan asettaa, joten siitä on aina säädettävä erityislaissa esimerkiksi seuraavia esimerkkejä mukaillen:

Uhkasakko

Tietosuojavaltuutettu voi asettaa 39 §:n 1 ja 3 momentin mukaisen tietojenantovelvollisuuden ja 40 §:n 2 momentin nojalla tekemänsä päätöksen sekä tietosuojalautakunta 39 §:n 1 momentin mukaisen tietojenantovelvollisuuden ja 44 §:n nojalla tekemänsä päätöksen tehosteeksi uhkasakon.

Uhkasakko, teettämisuhka ja keskeyttämisuhka
Jos joku rikkoo tätä lakia tai sen nojalla annettuja määräyksiä, Viestintävirasto voi velvoittaa hänet korjaamaan virheensä tai laiminlyöntinsä. Päätöksen tehosteeksi voidaan asettaa uhkasakko tai uhka, että toiminta keskeytetään osaksi tai kokonaan taikka että tekemättä jätetty toimenpide teetetään asianomaisen kustannuksella. Uhkasakosta, keskeyttämisuhasta ja teettämisuhasta säädetään uhkasakkolaissa (1113/1990).

Uhkasakkolaki ei koske oikeudenkäynnin kulun turvaamiseksi asetettavaa uhkasakkoa. Oikeudenkäynnin kulun turvaamiseksi asetettavasta uhkasakosta säädetään oikeudenkäymiskaaressa, oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetussa laissa (689/1997), oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019) sekä todistelun turvaamisesta teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa riita-asioissa annetussa laissa (344/2000).

Uhkasakkolakia ei liioin sovelleta uhkasakkoon, teettämisuhkaan tai keskeyttämisuhkaan, jonka asettaminen kuuluu yleisen tuomioistuimen tai ulosottoviranomaisen toimivaltaan, ellei uhkasakkolain soveltamisesta erikseen säädetä. Uhan asettaminen ja tuomitseminen onkin näissä tapauksissa muistettava säännellä tyhjentävästi, koska uhkasakkolakia ei sovelleta edes toissijaisesti. 1

Alaviitteet:
  • 1 Ks. esim. lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta annetun lain (619/1996) 15–20 § ja ulosottokaaren (705/2007) 3 luvun 74–81 §.

Seuraava jakso:

Sisällysluettelo Sulje