Lainkirjoittajan opas
Kansallisten säädösten valmistelua koskevat ohjeet
Opas on laadittu lainvalmistelijan avuksi itse säädöstekstien kirjoittamisessa. Oppaassa pyritään vastaamaan lainvalmistelijan kysymyksiin, säännelläänkö vai ei, mitä tulee ottaa huomioon, kun säännellään, ja kuinka säännökset kirjoitetaan.
Oppaassa kuvataan perustuslain ja muun yleisen lainsäädännön merkitys laadittavan lainsäädännön kannalta sekä annetaan ohjeet lakiteknisesti selkeiden sääntelyiden kirjoittamiseksi.
Lainkirjoittajan oppaan sisältö
- 1 Johdanto
- 2 Valtiojärjestyksen perusteet
-
3
Perustuslaki lainvalmistelussa
- 3.1 Lakien perustuslainmukaisuuden valvonta
- 3.2 Perustuslain etusija
- 3.3 Perustuslain huomioon ottaminen lainvalmistelussa
- 3.4 Lakiehdotuksen perustuslainmukaisuus perustellaan
- 3.5 Perustuslain tekstin muuttaminen
- 3.6 Perustuslain välillinen muuttaminen eli ”rajattu poikkeus” perustuslaista
- 3.7 Poikkeuslakeja tulee välttää
- 3.8 Poikkeuslakien muuttaminen ja kumoaminen
- 3.9 Vanhat poikkeuslait tulee kumota
- 3.10 Tietoa perustuslaista
-
4
Perusoikeudet
- 4.1 Perusoikeuksien sääntely
- 4.1.1 Valtiosäännön arvoperusta
- 4.1.2 Perusoikeudet
- 4.1.3 Ihmisoikeudet
- 4.1.4 Euroopan unionin perusoikeudet
- 4.1.5 Perusoikeuden subjekti
- 4.1.6 Erityinen vallanalaisuussuhde ja laitosvalta
- 4.1.7 Sotilaat
- 4.1.8 Perusoikeudet velvoittavat ensi sijassa julkista valtaa
- 4.1.9 Perusoikeudet lainsäätäjän toiminnassa
- 4.1.10 Ehdottomat kiellot
- 4.1.11 Sääntelyvaraukset ja muut lakiviittaukset
- 4.1.12 Turvaamis- ja edistämisvelvollisuudet
- 4.1.13 Perusoikeuksien yleiset rajoitusedellytykset
- 4.1.14 Lailla säätämisen vaatimus ja delegointikielto
- 4.1.15 Täsmällisyys- ja tarkkarajaisuusvaatimus
- 4.1.16 Vaatimus rajoitusperusteen hyväksyttävyydestä
- 4.1.17 Suostumus rajoitusperusteena
- 4.1.18 Oikeasuhtaisuusvaatimus
- 4.1.19 Ydinalueen koskemattomuuden vaatimus
- 4.1.20 Oikeusturvavaatimus
- 4.1.21 Ihmisoikeusvelvoitteiden noudattamisen vaatimus
- 4.1.22 Yksilöidyt (kvalifioidut) lakivaraukset
- 4.1.23 Perusoikeudet poikkeusoloissa
- 4.2 Perusoikeudet lainkohdittain
- 4.2.1 Yhdenvertaisuus (6 §)
- Yleinen yhdenvertaisuuslauseke
- Yhdenvertaisuus koskee ihmisiä
- Syrjintäkielto
- Segregaatio
- Etninen profilointi
- Välillinen syrjintä
- Positiivinen erityiskohtelu
- Kohtuulliset mukautukset
- Lasten kohtelu
- Sukupuolten tasa-arvo
- Alueelliset kokeilut
- 4.2.2 Oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen (7 §)
- Henkilökohtainen vapaus
- Työvelvollisuus ja pakkotyön kielto
- Henkilökohtainen koskemattomuus
- Voimakeinojen käyttö
- Henkilökohtainen turvallisuus
- Kuolemanrangaistuksen, kidutuksen ja muun ihmisarvoa loukkaavan kohtelun kielto
- Lakiin perustumattoman ja mielivaltaisen puuttumisen kielto
- Vapaudenmenetys
- Vapausrangaistuksen määrääminen
- Vapaudenmenetyksen laillisuuden tutkiminen
- Vapautensa menettäneen oikeudet turvataan lailla
- 4.2.3 Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate (8 §)
- Perusoikeudet ja rikoslainsäädäntö
- Rikoslain tarkkuus
- Blankorangaistussäännökset
- Lievemmän lain periaate
- Seuraamukset määriteltävä laissa
- Hallinnolliset sanktiot
- 4.2.4 Liikkumisvapaus (9 §)
- Vapaus liikkua maassa ja valita asuinpaikka
- Oikeus lähteä maasta
- Suomen kansalaisen oikeus saapua maahan ja olla täällä
- Ulkomaalaisen oikeus tulla Suomeen ja oleskella täällä
- Ulkomaalaisen palauttamisen kielto
- 4.2.5 Yksityiselämän suoja (10 §)
- Yksityiselämän käsite
- Henkilötietojen suoja
- Oikeus saada ja luovuttaa henkilötietoja
- Henkilötietojen luovuttaminen Suomen ulkopuolelle
- Kotirauha
- Kotirauhan piiri: pysyväisluonteiseen asumiseen käytetyt tilat
- Kotirauhan piiriin ulottuva ”toimenpide”
- Toimenpiteet perusoikeuksien turvaamiseksi
- Toimenpiteet rikosten selvittämiseksi
- Ei toimenpiteitä pelkän suostumuksen perusteella
- Välttämättömyysvaatimus
- Kotirauhan piirin rajaaminen toimenpidevaltuuksien ulkopuolelle
- Liiketilojen tarkastukset
- Luottamuksellisen viestin salaisuuden suoja
- Viestin suoja yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta taikka kotirauhaa vaarantavien rikosten tutkinnassa
- Viestin suoja oikeudenkäynnissä
- Viestin suoja turvallisuustarkastuksessa
- Viestin suoja vapaudenmenetyksen aikana
- Viestin suoja tiedustelutoiminnassa
- Luottamuksellisen viestin tunnistamistiedot
- 4.2.6 Uskonnon ja omantunnon vapaus (11 §)
- 4.2.7 Sananvapaus ja julkisuus (12 §)
- Sananvapauden ydinajatus
- Sananvapaudella turvataan kaikkea viestintää
- Sananvapaudella turvataan viestintää kaikenlaisissa välineissä
- Sananvapaudella turvataan myös ilmaisun muotoa
- Sananvapauteen sisältyvät oikeudet
- Ennakkoesteiden kielto
- Toimilupa
- Luvan ehtojen muuttaminen ja luvan peruuttaminen
- Lasten suojelemiseksi välttämättömät rajoitukset
- Jälkikäteinen valvonta
- Käyttösääntely lailla
- Julkisuusperiaatteen ydinajatus
- Välttämättömät rajoitukset erikseen lailla
- 4.2.8 Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus (13 §)
- Kokoontumisvapaus
- Mielenosoitusoikeus
- Yhdistymisvapaus
- Yhdistymisvapaus on turvattu jokaiselle
- Oikeus perustaa yhdistys
- Yhdistyksen itsemääräämisoikeus – yhdistysautonomia
- Oikeus kuulua tai olla kuulumatta yhdistykseen
- Oikeus osallistua yhdistyksen toimintaan
- Ammatillinen yhdistymisvapaus
- Työtaisteluoikeus
- Lakivaraus
- 4.2.9 Vaali- ja osallistumisoikeudet (14 §)
- 4.2.10 Omaisuudensuoja (15 §)
- Omaisuudensuojalla turvataan varallisuusarvoisia etuja ja oikeuksia
- Eläkkeet
- Laittomasti hankittua omaisuutta ei suojata
- Täytäntöönpano-oikeudellinen sääntely
- Omistajan käyttöoikeus ja määräämisvalta
- Omistajan käyttöoikeuden ja määräämisvallan rajoitukset
- Omaisuuden käytön sääntely
- Oikeushenkilön omaisuuteen kohdistuva sääntely
- Korvaus käyttörajoituksista
- Sopimusvapaus – sopimussuhteiden pysyvyys
- Säännöstelylainsäädäntö
- Konfiskatorisen verotuksen kielto
- Pakkolunastus
- 4.2.11 Sivistykselliset oikeudet (16 §)
- Maksuton perusopetus
- Oppivelvollisuus
- Mahdollisuus saada muuta opetusta ja kehittää itseään
- Tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapaus
- 4.2.12 Kielelliset oikeudet (17 §)
- Kansalliskielet
- Oikeus käyttää omaa kieltä viranomaisissa
- Väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista huolehtiminen
- Oppilaitosten opetuskieli
- Vähemmistöryhmien oikeus ylläpitää ja kehittää kulttuuriaan
- Saamelaisten asema alkuperäiskansana
- Saamelaisten oikeus käyttää saamen kieltä viranomaisessa
- Viittomakieltä käyttävien ja vammaisuuden vuoksi tulkitsemisapua tarvitsevien oikeudet
- Kielelliset oikeudet ja hallinnolliset jaotukset
- 4.2.13 Oikeus työhön ja elinkeinovapaus (18 §)
- Työn, ammatin ja elinkeinon valinnan vapaus
- ”Lain mukaan”
- Luvanvaraisuus
- Lupaehdot
- Luvan peruuttaminen
- Luvan uudistamatta jättäminen
- Luvan muuttaminen
- Luvan mukaisen toiminnan rajoittaminen
- Rekisteröitymisvelvollisuus
- Ilmoitusvelvollisuus
- Muita rajoituksia ja sääntelyjä
- Julkisten hallintotehtävien hoitaminen ja elinkeinovapaus
- Työvoiman suojelu
- Julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön
- Oikeudesta työllistävään koulutukseen säädetään lailla
- Lakiin perustumattoman työstä erottamisen kielto
- 4.2.14 Oikeus sosiaaliturvaan (19 §)
- Oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon
- Oikeus perustoimeentulon turvaan
- Riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut
- Väestön terveyden edistäminen
- Tuki lapsen huolenpidosta vastaaville
- Oikeus asuntoon
- Asumis- ja työskentelyvaatimuksista
- 4.2.15 Vastuu ympäristöstä (20 §)
- Vastuu luonnosta
- Julkisen vallan velvoite turvaamiseen
- 4.2.16 Oikeusturva (21 §)
- Lain mukaan toimivaltainen tuomioistuin tai muu viranomainen
- Riippumaton lainkäyttöelin
- Oikeudenmukainen oikeudenkäynti
- Hyvän hallinnon takeet
- Oikeuksia ja velvollisuuksia koskeva päätös
- Muutoksenhaku viranomaisen päätökseen
- Muutoksenhakukiellon sääntelytekniikasta
- Tosiasialliset hallintotoimet
- Lupajärjestelmä muutoksenhaussa ensi asteeseen
- Jatkovalituskielto hallintolainkäyttölinjalla
- Jatkovalituslupa hallintolainkäyttölinjalla
- Viranomaisen muutoksenhakuoikeus
- Valinnainen muutoksenhakutie
- Muutoksenhakuoikeus yleisten tuomioistuinten linjalla
- Vähäiset poikkeukset
- 4.1 Perusoikeuksien sääntely
- 5 Ahvenanmaan huomioon ottaminen lainvalmistelussa
- 6 EU-oikeus osana Suomen oikeusjärjestystä
-
7
EU-säädösten täytäntöönpano
- 7.1 EU-oikeuden tehokas toteutuminen
- 7.2 Asetuksen täytäntöönpanon erityispiirteitä
- 7.3 Direktiivin täytäntöönpanon erityispiirteitä
- 7.4 Päätöksen täytäntöönpanosta
- 7.5 Viittaaminen EU-säädökseen kansallisen säädöksen julkaisemisen yhteydessä
- 7.6 EU-säädösten täytäntöönpanoon liittyvät ilmoitusvelvoitteet
- 7.7 EU-oikeuden rikkomisen seurauksista
- 8 Valtiosopimukset Suomen oikeusjärjestyksessä
-
9
Julkinen hallinto
- 9.1 Valtioneuvoston yleistä toimialaa sekä ministeriöitä koskevien säännösten antaminen
- 9.2 Muuta valtionhallintoa koskevien säännösten antaminen
- 9.3 Kuntien itsehallinto
- 9.4 Evankelis-luterilainen kirkko
- 9.5 Yliopistolaitos
- 9.6 Julkishallinnon henkilöstön oikeusasema
- 9.7 Siirtymäsäännökset valtion virastoja koskevissa järjestelyissä
- 10 Julkisen hallintotehtävän antaminen muulle kuin viranomaiselle
- 11 Verot ja maksut
-
12
Yleislait ja eräät yleiset sääntelyt
- 12.1 Yleislakien kunnioittaminen
- 12.2 Viittaaminen yleislakiin
- 12.2.1 Yleislakiin ei yleensä viitata
- 12.2.2 Aineelliset viittaukset
- 12.2.3 Vältettävät soveltamisohjeet ”soveltuvin osin” ja ”vastaavasti”
- 12.2.4 Informatiiviset viittaukset
- 12.2.5 Vältettävät viittaukset ”koskee” ja ”on voimassa, mitä”
- 12.2.6 Vältettävä viittaus ”siten kuin”
- 12.2.7 Lain ensisijaisuuden ja toissijaisuuden ilmaiseminen
- 12.2.8 Viittaus täydentävään lainsäädäntöön
- 12.2.9 Viittaus lakiin kattaa myös lain nojalla annetut säännökset
- 12.3 Hallinnon yleislakeihin viittaaminen
- 12.4 Julkisuuslaki (Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettu laki)
- 12.4.1 Julkisuusperiaate
- 12.4.2 Julkisuuslaki yleislakina
- 12.4.3 Julkisuuslain soveltamisala
- 12.4.4 Viittaaminen julkisuuslakiin
- 12.4.5 Salassapitovelvollisuus ja muut tiedonsaantioikeuden rajoitukset
- 12.4.6 Salassa pidettävien tietojen luovuttaminen
- 12.4.7 Henkilötietojen luovuttaminen viranomaisen ylläpitämästä henkilörekisteristä
- 12.4.8 Erityissäännösten valmistelusta ja muotoilusta
- 12.5 Tietosuojalainsäädäntö
- 12.5.1 Henkilötietojen käsittelyyn sovellettava yleislainsäädäntö
- Tietosuoja-asetus ja tietosuojalaki
- Rikosasioiden tietosuojalaki
- Yleislakiin viittaaminen
- 12.5.2 Henkilötietojen suojasta säätäminen erityislainsäädännössä
- Erityissäännösten tarpeesta
- Käsittelyn oikeusperuste yleisen tietosuoja-asetuksen soveltamisalalla
- 12.5.3 Arkaluonteiset henkilötiedot
- Erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvat tiedot
- Rikostietojen käsittely
- Arkaluonteisten henkilötietojen käsittelystä säätäminen
- 12.5.4 Henkilötietojen luovuttaminen viranomaisen henkilörekisteristä
- 12.6 Kielilait
- 12.7 Uhkasakko, teettämisuhka ja keskeyttämisuhka
- 12.8 Pakkokeinot, kotirauhaan puuttuminen yms.
- 12.9 Kriminalisointi ja rangaistussäännökset
- 12.9.1 Rikoslain kokonaisuudistuksessa omaksutut periaatteet
- 12.9.2 Rangaistussäännöksen tarve
- 12.9.3 Keskittämisperiaate
- 12.9.4 Yhtenäinen kirjoittamistapa
- 12.9.5 Rangaistussäännösten täsmällisyys
- 12.9.6 Tunnusmerkistö
- 12.9.7 Syyksiluettavuus
- 12.9.8 Osallisuus ja yritys
- 12.9.9 Rikosnimike
- 12.9.10 Porrastaminen
- 12.9.11 Rangaistusasteikko, rikesakko ja erityiset seuraamukset
- 12.9.12 Toissijaisuuslauseke
- 12.9.13 Syyteoikeus
- 12.9.14 Menettämisseuraamukset ja vanhentuminen
- 12.9.15 Suomen rikosoikeuden soveltamisala sekä ajallinen soveltuvuus ja taannehtivuuskielto
- 12.9.16 Oikeushenkilön rangaistusvastuu
- 12.10 Hallinnollisten sanktioiden sääntelyperiaatteet
- 12.10.1 Sääntelyperiaatteiden sisältö ja tarkoitus
- 12.10.2 Hallinnollisen sanktion määrittely
- 12.10.3 Hallinnollisen sanktion käyttöala sekä suhde hallinnollisiin ja rikosoikeudellisiin seuraamuksiin
- 12.10.4 Hallinnollisten sanktioiden sääntelyn keskeiset lähtökohdat
- 12.10.5 Hallinnollisten sanktioiden erityiset oikeusturvavaatimukset
- 12.10.6 Hallinnollisen sanktion määräämisen perusteet
- 12.10.7 Menettelysäännökset
- 12.11 Vahingon korvaaminen
- 12.12 Virkavastuu
- 12.13 Oikeusturva
-
13
Säädösten lajit ja säädöstaso
- 13.1 Säädökset
- 13.2 Lain ja asetuksen ala
- 13.3 Lainsäädäntövallan siirtäminen asetuksenantajalle
- 13.4 Asetuksen antajat
- 13.5 Asetuksenantovaltuudet ja niiden laatiminen – täsmällisyyden ja tarkkarajaisuuden vaatimus
- 13.6 Säädöstaso EU-säädösten täytäntöönpanossa
- 13.7 ”Vanhojen” asetusten ja päätösten muuttaminen ja kumoaminen
- 13.8 Lainsäädäntövallan siirtäminen ”muulle viranomaiselle”
- 13.9 Hallinnon sisäiset määräykset
- 13.10 Kielto valtuuttaa ”ohjeiden” antamiseen
-
14
Säädösten rakenne
- 14.1 Uudet säädökset ja muutossäädökset
- 14.2 Säädöksen osat
- 14.2.1 Säädöksen osien nimitykset
- 14.2.2 Pykälien numerointi
- 14.2.3 Pykälien otsikot
- 14.2.4 Väliotsikointi pykälien otsikoinnin asemesta
- 14.2.5 Momenttien yksilöinti
- 14.2.6 Kohtien johdantokappale ja numerointi
- 14.2.7 Alakohtien yksilöinti
- 14.2.8 Kohtien ja alakohtien erottaminen toisistaan
- 14.2.9 Johdantokappaleen ja kohtien virkerakenne
- 14.2.10 Rangaistussäännösten kohtajako
- 14.2.11 Lukujen numerointi ja otsikointi
- 14.2.12 Osien numerointi ja otsikointi
- 14.2.13 Väliotsikot
- 14.2.14 Voimaantulosäännös ja sen sijoittaminen
- 14.2.15 Päiväykset ja allekirjoitukset
- 14.3 Säädöksen jäsentely
- 14.4 Liitteet
- 14.5 Muutossäädöksen rakenne
-
15
Uusi säädös, muutossäädös vai kumoamissäädös
- 15.1 Uusi säädös ja muutossäädös
- 15.2 Lain muuttaminen
- 15.3 Muuttamiskelpoinen säädös
- 15.4 Muutettavissa olevat säädöksen osat
- [15.5 Paloiteltujen muutosten välttäminen]
- 15.6 Säädöksen muuttaminen kumoamalla
- 15.7 Säädöksen muuttaminen lisäämällä
- 15.8 Pykälien siirtämättömyys ja momenttien siirrettävyys
- 15.9 Voimaantulosäännöksen muuttaminen
- 15.10 ”Pysyvä” ja väliaikainen muuttaminen
- 15.11 Muutossäädöksen muuttaminen
- 15.12 Säädöksen muuttaminen ennen sen voimaantuloa
- 15.13 Muutossäädöksen voimaan saattaminen
- 15.14 Muutoslain muuttaminen ja kumoaminen ennen sen voimaantuloa sekä voimassa olevan lain muuttaminen ennen aikaisemmin annetun muutoslain voimaantuloa
- 15.14.1 Yleistä
- 15.14.2 Muutoslailla voimaan tulevan oikeustilan muuttaminen ennen muutoslain voimaantuloa
- 15.14.3 Väliaikaisella lailla kumoamisen kielto
- 15.14.4 Ennen muutoslain voimaantuloa vallitsevan oikeustilan muuttaminen
- 15.14.5 Ennen muutoslain voimaantuloa vallitsevan oikeustilan muuttaminen väliaikaisesti
- [15.14.6]
- 15.15 Kumoamissäädös
- 15.16 Kumoaminen muutossäädöksellä
- 15.17 Uudet asetukset ja muutosasetukset
- 15.18 Rinnakkaiset lainmuutosehdotukset
- 15.19 Hallituksen esityksen täydentäminen
- 15.20 Hallituksen esityksen peruuttaminen
- 16 Säädöksen nimike
- 17 Johtolause
-
18
Lain ja asetuksen alkusäännökset
- 18.1 Lain aloittaminen
- 18.1.1 Yleistä
- 18.1.2 Lain aloittaminen keskeisimmällä aineellisella säännöksellä
- 18.1.3 Lain aloittaminen nimilappusäännöksellä
- 18.1.4 Lain aloittaminen soveltamisalasäännöksellä
- 18.1.5 Lain aloittaminen tavoitesäännöksellä
- 18.1.6 Lain aloittaminen keskeisen aineellisen säännöksen ja tavoitesäännöksen yhdistelmällä
- 18.1.7 Virastoa tai laitosta koskevan lain aloittaminen
- 18.2 Asetuksen aloittaminen
- 18.2.1 Yleistä
- 18.2.2 Asetuksen aloittaminen keskeisellä aineellisella säännöksellä
- 18.2.3 Asetuksen aloittaminen nimilappusäännöksellä
- 18.2.4 Vältettävä asetuksen aloittaminen toistamalla asetuksen nimike
- 18.2.5 Asetuksen aloittaminen soveltamisalasäännöksellä
- 18.2.6 Vältettävä asetuksen aloittaminen tavoite- tai tarkoitussäännöksellä
- 18.2.7 Viittaaminen lakiin asetusta aloitettaessa
- 18.2.8 Lakiin viittaamatta jättäminen asetusta aloitettaessa
- 18.1 Lain aloittaminen
- 19 Säädöksiin ja määräyksiin viittaaminen
-
20
Voimaantulo
- 20.1 Voimaantuloa koskevat perustuslain säännökset
- 20.2 Voimaantulosäännös
- 20.2.1 Voimaantulosäännöksen perusmuoto
- 20.2.2 Erillinen voimaanpanolaki
- 20.2.3 Voimaantulosta säätäminen valtioneuvoston asetuksella
- 20.2.4 Kansainvälisen velvoitteen voimaantulo
- 20.2.5 Poikkeuksellinen voimaantulosäännös muutettaessa lakia ennen sen voimaantuloa
- 20.2.6 Voimaantulosäännöksen sijoittaminen
- 20.3 Eräitä muita voimaantuloon liittyviä seikkoja
- 20.4 Voimaantulo ja soveltaminen
- 21 Siirtymäsäännökset
-
22
Kumoamissäädökset ja kumoamissäännökset
- Kumoamissäädökset ja kumoamissäännökset
- Kumoamissäädökset
- Kumoaminen voimaantulosäännöksen yhteydessä
- Vältettävä kumoamistapa: kumoaminen muutossäädöksen voimaantulosäännöksellä
- Kumoamissäännöksen muoto (”Tällä lailla kumotaan”)
- Kumottavien säädösten ja säännösten aikaisempien muutosten yksilöinti
- Yksilöimättömän kumoamissäännöksen kielto
- Soveltamissäännöksen käyttö kumoamissäännöksen asemesta
- Asetusten kumoutuminen lain kumoutuessa
- Kumoaminen muutoslailla
- Kumoamisen lopullisuus
- Kumoamissäädökset ja kumoamissäännökset
- 23 Määritelmistä
-
24
Lakikieli
- 24.1 Johdanto
- 24.2 Yleiset vaatimukset ja ominaispiirteet
- 24.3 Säätämisen sanastoa
- 24.4 Merkeistä ja taivutusmuodoista lakikielessä
- 24.4.1 Pykälänmerkin käyttö
- 24.4.2 Järjestysnumerot ja päivämäärät
- 24.4.3 Luvut
- 24.4.4 Prosentit
- 24.4.5 Mittayksiköt
- 24.4.6 Rahayksiköt
- 24.4.7 Virkettä ei koskaan aloiteta numerolla
- 24.4.8 Välimerkit johdantokappaleissa ja kohdissa
- 24.4.9 Lyhenteiden käytön kielto
- 24.4.10 Poikkeukselliset kirjainlyhenteet
- 24.5 Konjunktiot ja, sekä, tai ja taikka
- 24.6 Sanajärjestys
- 24.7 Sanojen määrittelemisestä
- 24.8 Eräistä lakikielelle ominaisista ilmaisuista
- Liitteet ?>