Finlex

Lainkirjoittajan opas

Kansallisten säädösten valmistelua koskevat ohjeet

Voit linkittää suoraan otsikkoon kopioimalla osoitteen selaimen osoitepalkista.

14.2 Säädöksen osat

14.2.1 Säädöksen osien nimitykset

Jokaisessa säädöksessä on nimike, johtolause, yksi tai useampi pykälä ja voimaantulosäännös. Pykälät voidaan jakaa momentteihin, momentit kohtiin ja kohdat alakohtiin. Pykälät voidaan ryhmitellä luvuiksi ja laajoissa laeissa luvut vielä osiksi (aikaisemmin vaihtoehtoisesti osastoiksi). Lukuihin jakamattomissa säädöksissä sekä lukujen sisällä pykälien ryhmittelyyn voidaan käyttää väliotsikoita.

14.2.2 Pykälien numerointi

Pykälät numeroidaan arabialaisin numeroin, esimerkiksi 1 §, ja pykälännumero pykälänmerkkeineen sijoitetaan omalle rivilleen pykälän tekstin edelle. Pykälännumeron perässä ei käytetä säädöstekstissä eikä yleensäkään lakikielessä pistettä.

Lukuihin jaettujen säädösten pykälät voidaan numeroida joko juoksevasti lain alusta loppuun tai luvuittain. Luvuittainen numerointi tulee kysymykseen laajahkoissa laeissa.

Pykälät on numeroitu luvuittain esimerkiksi rikoslaissa (39/1889), kirkkolaissa (1054/1993), merilaissa (674/1994), konkurssilaissa (120/2004), vankeuslaissa (767/2005), tutkintavankeuslaissa (768/2005) ja ulosottokaaressa (705/2007).

Luvuittain numeroituihin pykäliin viitataan mainitsemalla luku ja pykälä, esimerkiksi 2 luvun 2 § ja 5 luvun 7 §. Kun luvun sisällä viitataan saman luvun pykäliin, puhutaan kuitenkin vain pykälistä lukua mainitsematta.

14.2.3 Pykälien otsikot

Pykälät voidaan otsikoida. Jos säädös on vain muutaman pykälän mittainen, pykälien otsikoiminen ei ole tarkoituksenmukaista.

Pykälän otsikko kursivoidaan, ja se sijoitetaan keskitettynä omalle rivilleen pykälännumeron ja pykälän tekstin väliin.

Pykälien otsikoiden tulee olla lyhyitä ja ytimekkäitä. Niissä ei saa olla relatiivilauseita, kuten ei säädöksen muidenkaan osien otsikoissa.

Jos säädöksessä käytetään pykälän otsikoita, jokainen pykälä otsikoidaan. Joidenkin vanhojen lakien, kuten rikoslain, laajoissa osittaisuudistuksissa pykälien otsikoimiseen on siirrytty luvuittain. Siirryttäessä otsikointiin otsikoita käytetään luvun jokaisessa pykälässä.

Jos pykälät otsikoidaan, saman säädöksen jokaiselle pykälälle annetaan oma otsikkonsa. Kahdella eri pykälällä ei saa olla samaa otsikkoa.

9 §
Hyvän kielenkäytön vaatimus

Viranomaisen on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä.

14.2.4 Väliotsikointi pykälien otsikoinnin asemesta

Niin sanotun 3–3–3-säännön mukaan pykälässä saa olla enintään kolme momenttia, momentissa enintään kolme virkettä ja virkkeessä enintään kolme lausetta. Jos pykälistä uhkaa otsikoinnin takia tulla liian pitkiä, on selkeämpää ryhmitellä pykälät väliotsikoiden alle ilman pykäläotsikoita.

Hinnan määräytyminen
45 §

Jos tavaran hintaa ei voida katsoa sovitun, ostajan on maksettava hinta, joka on kohtuullinen ottaen huomioon tavaran laatu ja ominaisuudet, kaupantekohetken käypä hinta sekä muut olosuhteet.

46 §

Jos hinta on laskettava lukumäärän, mitan tai painon mukaan, hintalaskelman perustaksi on otettava tavaran määrä vaaranvastuun siirtyessä ostajalle.

Hinnan määräytyessä tavaran painon mukaan pakkauksen paino on ensin vähennettävä.

47 §

Jos ostaja on saanut laskun, siinä ilmoitettu hinta sitoo häntä, jollei ostaja kohtuullisessa ajassa ilmoita myyjälle, ettei hän hyväksy hintaa, eikä alemmasta hinnasta voida katsoa sovitun tai vaadittu hinta ole kohtuuton.

Joissakin vanhoissa laeissa, kuten oikeudenkäymiskaaressa, väliotsikointiin on siirrytty osittaisuudistusten yhteydessä luvuittain. Jos laki on jaettu lukuihin, väliotsikointia voidaan käyttää niinkin, että vain joidenkin lukujen pykälät sijoitetaan väliotsikoiden alle. Tällöinkin tulee kuitenkin luvun jokaisen pykälän kuulua jonkin väliotsikon alle.

14.2.5 Momenttien yksilöinti

Momentteja ei yleensä numeroida. Jos poikkeuksellisesti halutaan myös momentit numeroida 1, käytetään momentin alkuun sijoitettavaa numeroa, joka erotetaan momentin muusta tekstistä pisteellä, esimerkiksi: 1. Tätä asetusta sovelletaan – –.. Jos pykälässä on vain yksi momentti, sitä ei kuitenkaan numeroida. Tällaiseen pykälään ei voida lisätä uutta momenttia, vaan momenttien numeroimiseksi koko pykälä on muutettava.

Riippumatta siitä, numeroidaanko momentit vai ei, niihin viitattaessa käytetään arabialaista numeroa, esimerkiksi 1 momentti, 3 momentti (mutta molempiin viitattaessa 1 ja 3 momentti). Jos pykälässä on vain yksi momentti, ei viitata momenttiin vaan pelkkään pykälään.

Jos säädökseen joudutaan voimaantulosäännöksen lisäksi kirjoittamaan usean momentin verran siirtymäsäännöksiä ja niissä joudutaan viittamaan toisiinsa, momentit voidaan lukemisen helpottamiseksi numeroida. Tällöin voimaantulosäännös ja siirtymäsäännökset kirjoitetaan uudessa säädöksessä eri pykäliin, joista ensimmäinen otsikoidaan Voimaantulo ja jälkimmäinen Siirtymäsäännökset. Näin on tehty esimerkiksi konkurssilaissa (120/2004). Jotta 3–3–3-sääntöä ei rikottaisi, siirtymäsäännökset saatetaan joutua kirjoittamaan useiksi erillisiksi pykäliksi, joista jokaisella on oma otsikkonsa.

14.2.6 Kohtien johdantokappale ja numerointi

Momentti tai yksimomenttinen pykälä voi jakautua kohtiin. Kohtia edeltää tällöin yhdestä tai useammasta virkkeestä muodostuva johdantokappale, joka päättyy kaksoispisteeseen. Kohdat numeroidaan arabialaisin numeroin, jotka erotetaan kohdan muusta tekstistä oikeanpuoleisella kaarisulkeella. Jos momentit on numeroitu, kohtien järjetys ilmaistaan kuitenkin pienaakkosin.

14.2.7 Alakohtien yksilöinti

Kohdat voivat jakautua edelleen alakohtiin, jotka merkitään pienaakkosin ja oikealla kaarisulkeella. Alakohtiin viitattaessa on puhuttava tietyn kohdan tietystä alakohdasta käyttämättä lyhennettyjä muotoja. Oikeaa kaarisuljetta ei merkitä viittaukseen. Kirjoitetaan siis esimerkiksi 5 §:n 1 kohdan a alakohta. Tällaista alakohtaa ei voida kutsua 5 §:n 1 a kohdaksi, koska 1 a kohdalla tarkoitetaan 1 ja 2 kohdan väliin jälkeenpäin muutossäädöksellä lisättyä uutta kohtaa.

14.2.8 Kohtien ja alakohtien erottaminen toisistaan

Kohdat ja alakohdat erotetaan toisistaan puolipisteellä (;), ja puolipistettä käytetään myös toiseksi viimeisen kohdan perässä mahdollisesti olevan sidesanan (ja, sekä, tai, taikka) edessä. Sidesanojen eli konjunktioiden käytöstä kerrotaan jaksossa 24.5.

Sidesanat on hyvä jättää pois tapauksissa, joissa sekaantumisen vaaraa ei ole, toisin sanoen tapauksissa, joissa jo johdantokappaleesta käy ilmi, ovatko kohtien tai alakohtien säännökset vaihtoehtoisia vai toisiaan täydentäviä. Tarpeettomat sidesanat jätetään pois senkin vuoksi, että alkuperäisten kohtien perään joudutaan toisinaan myöhemmin lisäämään uusia kohtia.

Rangaistussäännöksissä kohdat erotetaan toisistaan puolipisteen asemesta pilkulla. Kohdan lopussa olevaa sidesanaa ei rangaistussäännöksissä eroteta pilkulla, ellei sidesanan edellä oleva sivulause kieliopillisesti edellytä pilkkua. Niin sanottu loppukappale on sallittu vain rangaistussäännöksissä, joiden rakenteesta on esimerkki jaksossa 14.2.10.

Ruotsinkielisissä teksteissä käytetään kohtien ja alakohtien erottamiseen toisistaan pilkkua puolipisteen sijasta.

14.2.9 Johdantokappaleen ja kohtien virkerakenne

Johdantokappaleen sekä sitä seuraavien kohtien ja alakohtien tulee keskenään muodostaa looginen virke. Tämän vuoksi kohtaa ei saa erottaa pisteellä (eikä muullakaan välimerkillä) useammaksi virkkeeksi. Jos on aivan välttämätöntä ottaa kohtaan virkeyhteyteen kuulumaton maininta, se erotetaan kohdan muusta tekstistä puolipisteellä ja aloitetaan pienellä alkukirjaimella.

2 §
Puolustusvoimien tehtävät

Puolustusvoimien tehtävänä on:

1) Suomen sotilaallinen puolustaminen, johon kuuluu:

a) maa-alueen, vesialueen ja ilmatilan valvominen sekä alueellisen koskemattomuuden turvaaminen;

b) kansan elinmahdollisuuksien, perusoikeuksien ja valtiojohdon toimintavapauden turvaaminen ja laillisen yhteiskuntajärjestyksen puolustaminen;

c) sotilaskoulutuksen antaminen ja vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen ohjaaminen sekä maanpuolustustahdon edistäminen;

2) muiden viranomaisten tukeminen, johon kuuluu:

a) virka-apu yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, terrorismirikosten estämiseksi ja keskeyttämiseksi sekä muuksi yhteiskunnan turvaamiseksi;

b) pelastustoimintaan osallistuminen antamalla käytettäväksi pelastustoimintaan tarvittavaa kalustoa, henkilöstöä ja asiantuntijapalveluja;

c) osallistuminen avun antamiseen toiselle valtiolle terrori-iskun, luonnononnettomuuden, suuronnettomuuden tai muun vastaavan tapahtuman johdosta; sekä

3) osallistuminen kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan.

Puolustusvoimien muista tehtävistä säädetään erikseen.

14.2.10 Rangaistussäännösten kohtajako

Teon ja laiminlyönnin säätämisestä rangaistavaksi ja rangaistussäännösten kirjoittamisesta kerrotaan jaksossa 12.9.

Rangaistussäännöksissä, joissa rikoksen tunnusmerkeissä esitetään vaihtoehtoisia tekotapoja, tunnusmerkit on havainnollisuuden lisäämiseksi tapana jakaa pykälän sisäisiin kohtiin.

2 §
Murha

Jos tappo tehdään

1) vakaasti harkiten,

2) erityisen raa’alla tai julmalla tavalla,

3) vakavaa yleistä vaaraa aiheuttaen tai

4) tappamalla virkamies hänen ollessaan virkansa puolesta ylläpitämässä järjestystä tai turvallisuutta taikka virkatoimen vuoksi ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava murhasta vankeuteen elinkaudeksi.

Yritys on rangaistava.

Kuten esimerkistä havaitaan, johdantokappaletta vastaavan alkukappaleen lopussa ei rangaistussäännöksissä käytetä kaksoispistettä ja kohtien lopussa on pilkku tai sidesana. Sidesanan edessä ei ole pilkkua. Loppukappale (– – ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen – –) on sallittu vain rangaistussäännöksissä.

14.2.11 Lukujen numerointi ja otsikointi

Luvut numeroidaan arabialaisin numeroin. Luvun otsikko jaetaan kahdelle riville. Ylempänä rivinä on numero-osa normaalitekstillä. Sana ”luku” kirjoitetaan numeron perään pienellä alkukirjaimella. Alempana rivinä on varsinainen otsikko-osa lihavoituna.

1 luku
Yleiset säännökset

14.2.12 Osien numerointi ja otsikointi

Osat, joihin vain varsin laajat säädökset voidaan jakaa, numeroidaan roomalaisin numeroin. Ne otsikoidaan kuten luvut, mutta osan otsikossa käytetään suuraakkosia.

V osa
Kirkon yhteinen hallinto

14.2.13 Väliotsikot

Väliotsikot kirjoitetaan kursiivilla, eikä niitä numeroida.

14.2.14 Voimaantulosäännös ja sen sijoittaminen

Voimaantulosäännös sijoitetaan uusissa säädöksissä tavalliseksi numeroiduksi pykäläksi.

5 §

Tämä laki tulee voimaan    päivänä     kuuta 20  .

Muutossäädöksissä voimaantulosäännös sijoitetaan muutettavien lainkohtien jälkeen niistä palstaviivalla erotettuna.


Tämä laki tulee voimaan    päivänä     kuuta 20  .

14.2.15 Päiväykset ja allekirjoitukset

Lopullisissa, säädöskokoelmassa julkaistavissa säädöksissä on nimikkeen ja johtolauseen välissä tieto antopaikasta ja -päivästä sekä lopussa päi­väys ja allekirjoitukset, mutta hallituksen esitykseen sisältyviin lakiehdotuksiin niitä ei vielä oteta. Ne otetaan eduskunnan hyväksymään lakiin, kun se esitellään vahvistettavaksi. Eri asia on, että hallituksen esityksen lopussa on lakiehdotuksesta sivuviivalla erotettuna esityksen päiväys ja allekirjoitukset.

Valtioneuvoston kanslia on antanut päiväyksistä ja allekirjoituksista erilliset ohjeet, jotka ovat Senaattorissa.

Alaviitteet:

Seuraava jakso:

Sisällysluettelo Sulje