Finlex

Lainkirjoittajan opas

Kansallisten säädösten valmistelua koskevat ohjeet

Voit linkittää suoraan otsikkoon kopioimalla osoitteen selaimen osoitepalkista.

14.5 Muutossäädöksen rakenne

14.5.1 Muutossäädöksen rakenteen perusperiaatteet

Muutossäädöksen rakenne noudattaa muutettavan säädöksen rakennetta. Muutossäädökseen otetaan vain muutettavat lainkohdat. Pykälännumero ja mahdollinen pykälän otsikko merkitään muutossäädökseen kuitenkin myös silloin, kun pykälää muutetaan vain osittain. Pykälän tai momentin kohtaa tai kohtia muutettaessa otetaan muutossäädökseen myös niitä edeltävä johdantokappale silloinkin, kun sitä ei muuteta. Sama koskee kohtien jäljessä olevaa, kohdille yhteistä loppukappaletta, jota saa käyttää vain rangaistussäännöksissä.

Jos muutetaan pelkästään säädöksen liitettä tai liitteitä, muutossäädökseen itseensä tulee nimikkeen ja johtolauseen lisäksi vain voimaantulosäännös. Itse liitteen tai liitteiden teksti liitetään säädökseen omalle sivulleen tai omille sivuilleen (allekirjoitusten jälkeen).

14.5.2 Muuttamatta jäävän momentin tai kohdan merkitseminen

Kun pykälää muutetaan vain osittain, muuttamatta jäävä yksi tai useampi momentti tai kohta osoitetaan palstan levyisellä katkoviivalla.

2 §
Soveltamisala

Lakia sovelletaan 1 momentissa säädetyin edellytyksin myös:

1) siviilipalveluslain (1446/2007) 1 §:ssä tarkoitetun siviilipalvelusvelvollisen työpalveluun;


Jos säädöksessä olevasta liitteestä muutetaan vain osa, muuttamatta jäävä osa osoitetaan samoin liitteen levyisellä palstaviivalla. Sana ”Liite” mahdollisine järjestysnumeroineen kirjoitetaan aina näkyviin.

14.5.3 Luvun otsikot ja väliotsikot muutossäädöksissä

Lukujen otsikoita ja väliotsikoita ei yleensä oteta muutossäädöksen tekstiin, jollei niitä muuteta. Jos kuitenkin muutettavassa säädöksessä pykälät on numeroitu luvuittain, luvun otsikolla on osoitettava, mitä lukua mikäkin muutos koskee. Muuten luvun otsikko tai väliotsikko otetaan muutossäädökseen vain, jos se on tarpeen säädökseen lisättävän pykälän sijainnin osoittamiseksi. Tällainen tapaus on kysymyksessä, kun uusi pykälä lisätään välittömästi luvun otsikon tai väliotsikon edelle tai jälkeen. Se, kumman luvun otsikon tai väliotsikon alle lisättävä pykälä kuuluu, osoitetaan ottamalla muutossäädökseen pykälän edellä oleva luvun otsikko tai väliotsikko. Näin menetellään, vaikka lisättävän pykälän ja otsikon välissä olisi muita, muutettavia tai muuttamatta jääviä pykäliä, eikä väliin jäävien pykälien paikalle merkitä katkoviivaa.

Väliotsikon lisäämisestä säädökseen ks. jakso 15.7.

14.5.4 Suositus muuttaa pykäliä kokonaisuudessaan

Lähtökohtana on jo vuoden 1996 Lainlaatijan oppaassa ollut ja on edelleen, että muutettaessa laki muutetaan kokonaisia pykäliä, ei pykälän osia. Lähinnä vain poliittisista syistä voi joskus olla perusteltua poiketa tästä.

Kokonaisten pykälien muutokset ovat pieniä muutoksia helpompia lukea, ja asianomaisia pykäliä myöhemmin muutettaessa johtolauseet ovat verraten vaivatta kirjoitettavissa, kun ei tarvitse viitata lukuisiin muutossäädöksiin. Muuttamalla kokonaisia pykäliä vältetään myös virheitä, joita näyttää syntyvän helposti muutettaessa osia pykälästä.

Kokonaisina ei muutoslakeihin ole syytä ottaa pykäliä, jotka ovat huomattavan pitkiä, ellei niitä samalla jaeta useammaksi, selvemmin hahmotettavissa olevaksi pykäläksi. Joissakin tapauksissa yksittäisen momentin tai kohdan kumoaminen saattaa niin ikään olla asiallisesti helpompi toimenpide kuin pykälän muuttaminen kokonaan.

14.5.5 Muutossäädöksen voimaantulosäännöksen sijoittaminen

Myös muutossäädöksessä on oltava voimaantulosäännös. Muutossäädöksen voimaantulosäännös samoin kuin siihen liittyvät soveltamissäännökset ja siirtymäsäännökset sijoitetaan muutossäädöksen loppuun erotettuna palstaviivalla muutettavasta säädöksestä.


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20   .

Kuten esimerkistä ilmenee, muutossäädöksen voimaantulosäännöksellä ei ole pykälännumeroa. Jos siirtymäsäännöksissä on lukuisia momentteja, voimaantulosäännös ja siirtymäsäännökset voidaan selvyyden vuoksi numeroida. Momenttien yksilöimisestä ks. jakso 14.2.5.

Seuraava jakso:

Sisällysluettelo Sulje