Lainkirjoittajan opas

Kansallisten säädösten valmistelua koskevat ohjeet

Voit linkittää suoraan otsikkoon kopioimalla osoitteen selaimen osoitepalkista.

Sivun alkuun

16.1 Yleistä

Tässä jaksossa kerrotaan suomalaisten säädösten, lakien ja asetusten, nimikkeistä. Euroopan unionin säädösten nimikkeisiin viittaamista suomalaisissa säädöksissä käsitellään jaksossa 19.2.

Seuraava jakso: 16.2 Nimikkeelle asetettavat vaatimukset ›

Sisällysluettelo Sulje

1 Johdanto
- Lainkirjoittajan opas – johdanto
2 Valtiojärjestyksen perusteet
- 2.1 Suomen perustuslaki
- 2.2 Suomen täysivaltaisuus
- 2.3 Toimivallan siirto Euroopan unionille tai kansainväliselle järjestölle
- 2.4 Oikeusvaltioperiaate ja hallinnon lainalaisuus
3 Perustuslaki lainvalmistelussa
- 3.1 Lakien perustuslainmukaisuuden valvonta
- 3.2 Perustuslain etusija
- 3.3 Perustuslain huomioon ottaminen lainvalmistelussa
- 3.4 Lakiehdotuksen perustuslainmukaisuus perustellaan
- 3.5 Perustuslain tekstin muuttaminen
- 3.6 Perustuslain välillinen muuttaminen eli ”rajattu poikkeus” perustuslaista
- 3.7 Poikkeuslakeja tulee välttää
- 3.8 Poikkeuslakien muuttaminen ja kumoaminen
- 3.9 Vanhat poikkeuslait tulee kumota
- 3.10 Tietoa perustuslaista
  - 3.10.1 Esityöt
  - 3.10.2 Perustuslakivaliokunnan lausunnot ja mietinnöt
4 Perusoikeudet
- 4.1 Perusoikeuksien sääntely
- 4.2 Perusoikeudet lainkohdittain
5 Ahvenanmaan huomioon ottaminen lainvalmistelussa
- 5.1 Ahvenanmaan itsehallinto
- 5.2 Lainsäädäntövallan jako valtakunnan ja maakunnan kesken
- 5.3 Maakuntalait
- 5.4 Ahvenanmaata koskevat erityissäännökset laissa
- 5.5 Toimivalta hallintoasioissa – sopimusasetukset
6 Euroopan unionin oikeus osana Suomen oikeusjärjestystä
- 6.1 Euroopan unionin oikeuden ja kansallisen oikeuden välinen suhde
- 6.2 Euroopan unionin perussopimukset
- 6.3 Euroopan unionin säädökset
- 6.4 Euroopan unionin oikeusperiaatteet lainvalmistelussa
- 6.5 Kansainväliset sopimukset Euroopan unionissa
7 Euroopan unionin säädösten täytäntöönpano
- 7.1 Euroopan unionin oikeuden tehokas toteutuminen
- 7.2 Asetuksen täytäntöönpanon erityispiirteitä
- 7.3 Direktiivin täytäntöönpanon erityispiirteitä
  - 7.3.1 Täytäntöönpanon tehokkuus
  - 7.3.2 Täytäntöönpanomenetelmät
- 7.4 Päätöksen täytäntöönpanosta
8 Valtiosopimukset Suomen oikeusjärjestyksessä
- Valtiosopimukset Suomen oikeusjärjestyksessä
9 Julkinen hallinto
- 9.1 Valtioneuvoston yleistä toimialaa sekä ministeriöitä koskevien säännösten antaminen
- 9.2 Muuta valtionhallintoa koskevien säännösten antaminen
- 9.3 Kuntien itsehallinto
- 9.4 Evankelis-luterilainen kirkko
- 9.5 Yliopistolaitos
- 9.6 Julkishallinnon henkilöstön oikeusasema
- 9.7 Siirtymäsäännökset valtion virastoja koskevissa järjestelyissä
10 Julkisen hallintotehtävän antaminen muulle kuin viranomaiselle
- 10.1 Perustuslain 124 §:n säännökset
- 10.2 Säädöstaso annettaessa hallintotehtäviä muulle kuin viranomaiselle
- 10.3 Edellytykset hallintotehtävien antamiselle muulle kuin viranomaiselle
- 10.4 Hallintotehtävien antamisen rajoitukset
- 10.5 Merkittävä julkisen vallan käyttö
11 Verot ja maksut
- 11.1 Perustuslain säännökset
- 11.2 Veron ja maksun välinen ero
- 11.3 Verosta säätäminen
- 11.4 Maksujen perusteista ja määrästä säätäminen
12 Yleislait ja eräät yleiset sääntelyt
- 12.1 Yleislakien kunnioittaminen
- 12.2 Viittaaminen yleislakiin
- 12.3 Hallinnon yleislakeihin viittaaminen
- 12.4 Julkisuuslaki (Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettu laki)
- 12.5 Henkilötietolaki
- 12.6 Kielilait
- 12.7 Uhkasakko, teettämisuhka ja keskeyttämisuhka
- 12.8 Pakkokeinot, kotirauhaan puuttuminen yms.
- 12.9 Kriminalisointi ja rangaistussäännökset
- 12.10 Hallinnolliset sanktiot
- 12.11 Vahingon korvaaminen
- 12.12 Virkavastuu
- 12.13 Oikeusturva
  - 12.13.1 Oikeudenkäymiskaari ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annettu laki
  - 12.13.2 Muutoksenhaku hallintopäätökseen
13 Säädösten lajit ja säädöstaso
- 13.1 Säädökset
- 13.2 Lain ja asetuksen ala
  - 13.2.1 Lain ala
  - 13.2.2 Asetuksen ala
- 13.3 Lainsäädäntövallan siirtäminen asetuksenantajalle
- 13.4 Asetuksen antajat
  - 13.4.1 Tasavallan presidentti – valtioneuvosto – ministeriö
  - 13.4.2 Subdelegointikielto
- 13.5 Asetuksenantovaltuudet ja niiden laatiminen – täsmällisyyden ja tarkkarajaisuuden vaatimus
- 13.6 Säädöstaso Euroopan unionin säädösten täytäntöönpanossa
- 13.7 ”Vanhojen” asetusten ja päätösten muuttaminen ja kumoaminen
- 13.8 Lainsäädäntövallan siirtäminen ”muulle viranomaiselle”
- 13.9 Hallinnon sisäiset määräykset
- 13.10 Kielto valtuuttaa ”ohjeiden” antamiseen
14 Säädösten rakenne
- 14.1 Uudet säädökset ja muutossäädökset
- 14.2 Säädöksen osat
- 14.3 Säädöksen jäsentely
- 14.4 Liitteet
- 14.5 Muutossäädöksen rakenne
15 Uusi säädös, muutossäädös vai kumoamissäädös
- 15.1 Uusi säädös ja muutossäädös
- 15.2 Lain muuttaminen
- 15.3 Muuttamiskelpoinen laki
- 15.4 Muutettavissa olevat lain osat
- 15.5 Paloiteltujen muutosten välttäminen
- 15.6 Lain muuttaminen kumoamalla
- 15.7 Lain muuttaminen lisäämällä
- 15.8 Pykälien siirtämättömyys ja momenttien siirrettävyys
- 15.9 Voimaantulosäännöksen muuttaminen
- 15.10 ”Pysyvä” ja väliaikainen muuttaminen
- 15.11 Muutoslain muuttaminen
- 15.12 Lain muuttaminen ennen sen voimaantuloa
- 15.13 Muutoslain voimaan saattaminen
- 15.14 Muutoslain muuttaminen ja kumoaminen ennen sen voimaantuloa sekä voimassa olevan lain muuttaminen ennen aikaisemmin annetun muutoslain voimaantuloa
  - 15.14.1 Yleistä
  - 15.14.2 Muutoslailla voimaan tulevan oikeustilan muuttaminen ennen muutoslain voimaantuloa
  - 15.14.3 Väliaikaisella lailla kumoamisen kielto
  - 15.14.4 Ennen muutoslain voimaantuloa vallitsevan oikeustilan muuttaminen
  - 15.14.5 Ennen muutoslain voimaantuloa vallitsevan oikeustilan muuttaminen väliaikaisesti
  - 15.14.6 Monimutkaisuuksien välttäminen
- 15.15 Kumoamislaki
- 15.16 Kumoaminen muutoslailla
- 15.17 Uudet asetukset ja muutosasetukset
- 15.18 Rinnakkaiset lainmuutosehdotukset
- 15.19 Hallituksen esityksen täydentäminen
  - 15.19.1 Täydentävän esityksen antamisen edellytykset
  - 15.19.2 Täydentävän esityksen sisältö ja muoto
  - 15.19.3 Täydentävän esityksen antaminen ja käsittely
- 15.20 Hallituksen esityksen peruuttaminen
16 Säädöksen nimike
- 16.1 Yleistä
- 16.2 Nimikkeelle asetettavat vaatimukset
- 16.3 Uuden säädöksen nimike
- 16.4 Nimikkeen muuttaminen
- 16.5 Viittaaminen muutettuun nimikkeeseen
- 16.6 Lain ja asetuksen nimike
- 16.7 Määräaikaisen säädöksen nimike
- 16.8 Muutossäädöksen nimike
- 16.9 Kumoamissäädöksen nimike
17 Johtolause
- 17.1 Yleistä
- 17.2 Uuden säädöksen johtolause
- 17.3 Muutossäädöksen johtolause
18 Lain ja asetuksen alkusäännökset
- 18.1 Lain aloittaminen
- 18.2 Asetuksen aloittaminen
19 Säädöksiin ja määräyksiin viittaaminen
- 19.1 Kansalliset säädökset
- 19.2 Euroopan unionin perussopimukset ja säädökset
  - 19.2.1 Perussopimukset
  - 19.2.2 Säädöksiin viittaaminen
- 19.3 Valtiosopimukset
20 Voimaantulo
- 20.1 Voimaantuloa koskevat perustuslain säännökset
- 20.2 Voimaantulosäännös
- 20.3 Eräitä muita voimaantuloon liittyviä seikkoja
- 20.4 Voimaantulo ja soveltaminen
  - 20.4.1 Voimaantuloa ja soveltamista koskevat perusperiaatteet
  - 20.4.2 Voimaantulon ja soveltamisen porrastaminen
21 Siirtymäsäännökset
- 21.1 Vanhan ja uuden lain soveltaminen sekä siirtymäsäännökset
- 21.2 Muutossäädöksen voimaantulosäännös ja siirtymäsäännökset
- 21.3 Tarpeeton säännös oikeudesta ryhtyä täytäntöönpanotoimiin ennen lain voimaantuloa
22 Kumoamissäädökset ja kumoamissäännökset
- Kumoamissäädökset ja kumoamissäännökset
23 Määritelmistä
- Määritelmistä
24 Lakikieli
- 24.1 Johdanto
- 24.2 Yleiset vaatimukset ja ominaispiirteet
- 24.3 Säätämisen sanastoa
- 24.4 Merkeistä ja taivutusmuodoista lakikielessä
- 24.5 Konjunktiot ja, sekä, tai ja taikka
- 24.6 Sanajärjestys
- 24.7 Sanojen määrittelemisestä
- 24.8 Eräistä lakikielelle ominaisista ilmaisuista
  - 24.8.1 Mainittu, tarkoitettu, säädetty, mukainen
  - 24.8.2 Mukaan, mukaisesti, nojalla, perusteella