Finlex

Lainkirjoittajan opas

Kansallisten säädösten valmistelua koskevat ohjeet

Voit linkittää suoraan otsikkoon kopioimalla osoitteen selaimen osoitepalkista.

17.3 Muutossäädöksen johtolause

17.3.1 Muutossäädöksen johtolauseen suuri merkitys

Säädöksen muutokset tulevat osaksi muutettavaa säädöstä. Tämä tapahtuu silloin, kun muutokset tulevat voimaan. Jos muutoslaki säädetään tulevaksi voimaan esimerkiksi valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana, muutoslailla muutettavat lainkohdat tulevat osaksi muutettavaa, mahdollisesti jo moneen kertaan aiemminkin muutettua lakia vasta, kun ne tuon valtioneuvoston asetuksen mukaisesti tulevat voimaan. Jos voimassa olemattomia muutoslain lainkohtia joudutaan muuttamaan, niitä muutetaan muutoslain muutoksina, ei alkuperäisen lain muutoksina.

Muutossäädöksen johtolauseen oikeellisuuden suurta merkitystä ei voi liikaa korostaa. On tärkeää, että johtolauseessa viitataan juuri lainkohtien siihen sanamuotoon, joka kumotaan, jota muutetaan tai johon lisätään.

Esimerkiksi tuloverolain muuttamisesta annetun lain (1410/2010) johtolauseen mukaan muiden muutosten ohella lain 48 §:n 5 momenttia muutettiin sellaisena kuin se on laissa 1248/2009. Tämä tuloverolain muuttamisesta annettu laki (1248/2009) oli säädetty tulemaan voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana. Sitä ei ollut vielä saatettu voimaan, eikä sitä asian myöhempien käänteiden vuoksi enää ollut tarkoituskaan saattaa voimaan. Lain kirjaimen mukainen tulkinta onkin epäselvä. Voimassa oleviin lainkohtiin kohdistuneella muutoslailla ei olisi saanut muuttaa voimassa olematonta lainkohtaa, mutta pitäisikö muutoksen silti katsoa kohdistuneen valtioneuvoston asetuksella voimaan saatettavaan lakiin 1248/2009? Sanomattakin on selvää, että syntyisi ikävä tilanne, jos asia jouduttaisiin ratkaisemaan tuomioistuimessa. Mainitussa tapauksessa asianomainen momentti on kuitenkin samansanainen niin laissa 1248/2009 kuin laissa 1410/2010. Sittemmin johtolause julkaistiin Suomen säädöskokoelmassa oikaisuna, sellaisena kuin sen olisi tullut kuulua.

OIKAISUJA SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAAN

Suomen säädöskokoelmaan n:o 1410/2010

(Laki tuloverolain muuttamisesta) Sivulla 4698, lain johtolauseen toinen kappale on:

sellaisina kuin ne ovat, 48 §:n 5 momentti laissa 1248/2009, 50 §:n 1 momentti laissa 980/1999, 100 §:n 2 momentti, 101 §:n 2 momentti, 106 § ja 125 §:n 2 momentti laissa 1251/2009 sekä 100 §:n 3 momentti laissa 946/2008, seuraavasti:

Pitää olla:

sellaisina kuin niistä ovat 50 §:n 1 momentti laissa 980/1999, 100 §:n 2 momentti, 101 §:n 2 momentti, 106 § ja 125 §:n 2 momentti laissa 1251/2009 sekä 100 §:n 3 momentti laissa 946/2008, seuraavasti:


Edellä kuvatussa tapauksessa lakiteknisesti oikea menettely olisi ollut muuttaa tuloverolain 48 §:n 5 momentti alkuperäisessä asussaan yhdellä lailla ja kumota voimaantuloa turhaan odottava muutoslaki erikseen toisella lailla.

17.3.2 Muutossäädöksen johtolauseen rakenne

Muutossäädösten johtolauseissa noudatettavat perusperiaatteet (esimerkein)

Muutossäädösten johtolauseissa noudatettavat periaatteet käyvät yksinkertaistetussa muodossa ilmi seuraavista johtolauseista:

Perustuslain muutos

Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty perustuslain 73 §:ssä säädetyllä tavalla,

muutetaan Suomen perustuslain 9 ja 38 § seuraavasti:

Perustuslainsäätämisjärjestyksessä käsiteltävä lainmuutos

Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty perustuslain 73 §:ssä säädetyllä tavalla,

muutetaan nuorisorangaistuksen kokeilemisesta annetun lain (1058/1996) 14 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1092/1999, seuraavasti:

Lainmuutos

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan pakkokeinolain (806/2011) 10 luvun 3 §:n 2 momentin 1 kohta ja 17 §:n 1 momentin 1 kohta seuraavasti:

Kirkkolain muutos

Kirkolliskokouksen ehdotuksen ja eduskunnan päätöksen mukaisesti

lisätään kirkkolain (1054/1993) 17 lukuun uusi 9 § seuraavasti:

Ahvenanmaan itsehallintolain muutos

Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty perustuslain 73 §:ssä säädetyllä tavalla, sekä Ahvenanmaan maakuntapäivien päätöksen mukaisesti, joka on tehty Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 69 §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla,

lisätään Ahvenanmaan itsehallintolain 59 a §:ään, sellaisena kuin se on laissa 68/2004, uusi 4 momentti seuraavasti:

Tasavallan presidentin asetuksen muutos

Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti

muutetaan Suomen ulkomaanedustustojen sijaintipaikoista annetun tasavallan presidentin asetuksen (541/2006) 2 §:n 1 momentti, 3 § ja 4 §:n 1 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 3 § asetuksessa 483/2012 ja 4 §:n 1 momentti asetuksessa 627/2012, seuraavasti:

Valtioneuvoston asetuksen muutos

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

muutetaan sanomalehdistön tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen (389/2008) 5 §:n 1 ja 3 momentti sekä 7 §:n 1 momentin suomenkielinen sanamuoto, sellaisina kuin niistä ovat 5 §:n 1 ja 3 momentti asetuksessa 538/2011, seuraavasti:

Ministeriön asetuksen muutos

Oikeusministeriön päätöksen mukaisesti

muutetaan oikeusministeriön työjärjestyksestä annetun oikeusministeriön asetuksen (110/2012) 12, 16—18, 20—22, 26, 27, 35, 50, 52, 56 ja 61 §, sellaisina kuin niistä ovat 16 ja 50 § asetuksessa 718/2012, seuraavasti:

Muutossäädöksen johtolauseen perusrakenne

(1. kumotaan, 2. muutetaan, 3. lisätään)

Kuten esimerkeistä käy ilmi, muutossäädöksen johtolause alkaa vastaavalla sanonnalla kuin uuden säädöksen johtolause. Säädökseen tehtävät muutokset ilmaistaan verbeillä kumotaan, muutetaan ja lisätään. Kumottavia, muutettavia ja lisättäviä lainkohtia koskevat jaksot erotetaan havainnollisuuden vuoksi omiksi kappaleikseen, ja verbi kumotaan, muutetaan tai lisätään kursivoidaan. Näin tehdään, vaikka kyseessä olisi vain yhdenlainen muutos (muutetaan tai lisätään). Jos säädöksestä pelkästään kumotaan lainkohtia, siitä ei säädetä muutossäädöksellä vaan erityisellä kumoamissäädöksellä. Kumoamissäädöksistä ks. jakso 22.

Väliaikainen muuttaminen ja lisääminen ilmaistaan sanalla ”väliaikaisesti”, esimerkiksi: ”muutetaan verotililain (604/2009) 31 §:n 3 momentti ja väliaikaisesti 32 §:n 2 momentti seuraavasti:” ja ”lisätään 48 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 1465/1994, 896/2001, 558/2005, 1128/2005 ja 1218/2006, väliaikaisesti uusi 8 momentti seuraavasti:

Muutettavan säädöksen yksilöinti

Muutettava säädös yksilöidään mainitsemalla sen nimike ja numero. Päivää, jona säädös on annettu, ei mainita. Säädöksen numerossa käytetään vuosilukua täydellisenä (esimerkiksi 1991). Numero mainitaan myös ennen vuotta 1920 annetuista säädöksistä, jolloin numerona käytetään säädöskokoelman numeroa (ks. jakso 19.1.1), ja ennen säädöskokoelman perustamista (ennen vuotta 1860) annetuista säädöksistä vuosilukua. Numerotta jätetään vain perustuslaki ja vuoden 1734 lain kauppakaari, oikeudenkäymiskaari ja rakennuskaari.

Muutossäädöksen johtolauseen jaksot

Kun jaksoja on johtolauseessa useampi kuin yksi, niiden keskinäinen järjestys määräytyy edellä sanotun järjestyksen kumotaan, muutetaan, lisätään mukaisesti, ja jaksot erotetaan toisistaan ja tai sekä -sanalla taikka, jos jaksoja on kolme, pilkulla sekä ja tai sekä -sanalla.

Loppusana: seuraavasti

Muutossäädöksen johtolause päättyy aina sanaan seuraavasti ja kaksoispisteeseen.

17.3.3 Kumottavien ja muutettavien lainkohtien yksilöinti

Lainkohtien luetteleminen

Kumottavat ja muutettavat lainkohdat luetellaan johtolauseessa siinä järjestyksessä kuin ne ovat säädöksessä: nimike ensimmäisenä, pykälät numerojärjestyksessä, luku tai luvun otsikko omalla paikallaan, momentti asianomaisen pykälän kohdalla ja kohta asianomaisen pykälän ja momentin kohdalla.

Kumottava tai muutettava väliotsikko yksilöidään sitä seuraavan pykälän avulla, joten kumottaessa väliotsikko tai muutettaessa se johtolauseessa mainitaan seuraava pykälä väliotsikon jälkeen.

— — 5 §:n edellä oleva väliotsikko

— — § ja sen edellä oleva väliotsikko

Muutettaessa väliotsikko itse säädöstekstiin otetaan väliotsikkoa seuraava pykälä tai sen osa vain, jos pykälä tai sen osa muutetaan.

Lainkohtien luettelon kirjoitusohjeita

Pykälänmerkkiä ei luettelossa käytetä turhaan.

2, 5 ja 6 § (ei: 2 §, 5 § ja 6 §)

Jos luettelossa on vähintään kolme peräkkäistä pykälää, käytetään ajatusviivaa.

2—4 § (ei: 2, 3 ja 4 §)

2 ja 3 § (ei: 2—3 §)

Jos luetteloon sisältyy niin sanottuja a-pykäliä, esimerkiksi 2 a §, 3 b §, niitä ei voida korvata ajatusviivalla, vaan ne mainitaan erikseen. Kirjaimin merkittyjen pykälien ”väliin jäävät” kirjaimin merkityt pykälät kuitenkin korvataan ajatusviivalla, esimerkiksi 4 a—4 d § (ei 4 a, 4 b, 4 c ja 4 d §).

12—14, 14 a, 15—17, 17 a—17 c, 18, 18 a ja 18 b §

(ei: 12—18 b §)

Jos kumotaan tai muutetaan kokonainen luku, luettelossa puhutaan kyseisestä luvusta eikä sen yksittäisistä pykälistä.

2 §, 4 §:n 3 momentti, 4 luku ja 82 §

(juoksevasti numeroidut pykälät)

1 luvun 3 §, 4 luvun 1 §:n 2 momentti ja 5 luku

(luvuittain numeroidut pykälät)

Lainkohdista käytetään yksikkömuotoa.

2, 3 ja 7 §

2–4 momentti

1 ja 3 luku

uusi 8 a ja 8 b §

muutettu 2 ja 3 momentti

Vain toisenkielisen sanamuodon muuttaminen

Toisinaan on tarpeen muuttaa vain lainkohdan suomen- tai ruotsinkielistä sanamuotoa. Tämä yksilöidään johtolauseessa.

Valtioneuvoston asetus
valtioneuvoston ohjesäännön muuttamisesta

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

muutetaan valtioneuvoston ohjesäännön (262/2003) 3 §:n 15 kohta, 11 §:n 2 momentin ruotsinkielinen sanamuoto ja 18 §:n 1 kohta,

sellaisina kuin ne ovat, 3 §:n 15 kohta ja 11 §:n 2 momentin ruotsinkielinen sanamuoto asetuksessa 905/2009 sekä 18 §:n 1 kohta asetuksessa 309/2010, seuraavasti:

Laki
tuomareiden nimittämisestä annetun lain
muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan tuomareiden nimittämisestä annetun lain (205/2000) 1 §:n 2 momentin 8 kohta, 11 §:n 3 momentin suomenkielinen sanamuoto sekä 18 §:n 1 momentti ja 2 momentin 4 kohta,

sellaisina kuin ne ovat, 1 §:n 2 momentin 8 kohta laissa 1544/2001, 11 §:n 3 momentin suomenkielinen sanamuoto laissa 133/2003 sekä 18 §:n 1 momentti ja 2 momentin 4 kohta laissa 614/2011 seuraavasti:

Säädöstekstiin otetaan tällaisissa tapauksissa vain muutettava sanamuoto, ei toisen kielen muuttamatta jätettävää sanamuotoa.

17.3.4 Aikaisemmin muutetut lainkohdat

Muutosten mainitseminen

Kumottavien ja muutettavien lainkohtien luettelemisen jälkeen mainitaan niihin aikaisemmin tehdyt, vielä vaikuttavat muutokset. Näin tehdään muun muassa sen vuoksi, että sama lainkohta voi olla olemassa useammassa eri muodossa, esimerkiksi jostakin pykälästä voi olla samanaikaisesti olemassa sen voimassa oleva sanamuoto ja sen tuleva, muutettu sanamuoto, joka ei vielä ole tullut voimaan. Pykälästä voi niin ikään olla olemassa pysyvä sanamuoto ja väliaikainen, määräajan voimassa oleva sanamuoto. Lainkohtien muutosten mainitsemisella johtolauseessa yksilöidään, mitä lainkohdan versiota muutetaan. Tieto on tarpeen niin lainsäätäjälle kuin säädöksen tuleville soveltajille. Lisäksi tieto aikaisemmista muutoksista on tärkeä paitsi historioitsijoille myös lainvalmistelijoille näiden selvittäessä säännösten taustoja.

Muutosluetteloissa käytetään tasavallan presidentin, valtioneuvoston ja ministeriön asetuksista nimitystä asetus, koska asetuslaji mainitaan jo johtolauseen alussa.

Muutoksia koskevan jakson alussa käytettävät sanonnat

(sellaisena, sellaisina)

Kumottavien ja muutettavien lainkohtien myöhempiä muutoksia koskeva jakso erotetaan omaksi kappaleekseen, jollei se ole vain rivin tai parin mittainen. Myös muutoksia koskevassa jaksossa käytetään yhtenäisiä sanontoja. Jakson aloituksessa käytetään tapauksen mukaan jotakin seuraavasta neljästä sanonnasta:

– –, sellaisena kuin se on – –,

Sanontaa käytetään, kun kumotaan tai muutetaan yksi lainkohta, jota on aikaisemmin muutettu.

– –, sellaisina kuin ne ovat, – –

Sanontaa käytetään, kun kumotaan tai muutetaan vähintään kaksi lainkohtaa, joita kaikkia on aikaisemmin muutettu.

– –, sellaisena kuin niistä on – –

Sanontaa käytetään, kun kumotaan tai muutetaan vähintään kaksi lainkohtaa, joista yhtä on aikaisemmin muutettu.

– –, sellaisina kuin niistä ovat – –

Sanontaa käytetään, kun muutetaan tai kumotaan useampi lainkohta, joista useampaa kuin yhtä, mutta ei kaikkia, on aikaisemmin muutettu.

Muutosten laadun yksilöinti

(laissa, laeissa, osaksi laissa, osaksi laeissa)

Muutoksen laatua yksilöitäessä käytetään erityyppisiä muutoksia kuvattaessa seuraavia sanontoja:

– – laissa / asetuksessa – –

Sanontaa käytetään, kun lainkohdan muutettu sanamuoto käy ilmi kokonaisuudessaan yhdestä muutossäädöksestä.

– – laeissa / asetuksissa – –

Sanontaa käytetään, kun lainkohdasta ei ole jäljellä mitään alkuperäistä, mutta muutettava sanamuoto käy ilmi kahdesta tai useammasta muutossäädöksestä.

– – osaksi laissa / osaksi asetuksessa – –

Sanontaa käytetään, kun lainkohtaa on osaksi muutettu (esimerkiksi pykälästä muutettu osa momenteista tai kohdista taikka momentista osa kohdista) jollakin myöhemmällä muutossäädöksellä ja kun osa lainkohdasta on säilynyt alkuperäisessä asussaan.

– – osaksi laeissa / osaksi asetuksissa – –

Sanontaa käytetään vastaavissa tapauksissa kuin edellistä, jos myöhempiä muutoksia on kahdessa tai useammassa muutossäädöksessä.

Johtolauseen viittaukset muutossäädöksiin

Myös muutossäädökset yksilöidään pelkästään säädöksen numerolla mainitsematta päivää, jona muutossäädös on annettu. Säädöksen numeroa ei tässä yhteydessä merkitä sulkeisiin.

— — 1 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 340/2002, — —

Koska säädöskokoelmassa julkaistuja säädöksiä ei ennen vuotta 1920 numeroitu säädöksittäin, ennen vuotta 1920 ilmestyneissä säädöskokoelmissa voi olla useampia samannumeroisia lakeja. Koska viittaukset vanhempiin säädöksiin ovat käymässä yhä harvinaisemmiksi ja koska viittauksessa tarkoitettu lainmuutos ilmenee asiayhteydestä ilman sekaantumisen vaaraa, ennen vuotta 1920 annetuista säädöksistä ei käytetä erityissanontoja.

Luvun yksilöiminen

Kun kumotaan tai muutetaan kokonainen luku taikka kun lukuun lisätään pykälä tai pykäliä, lukua ja siihen myöhemmin tehtyjä muutoksia ei yleensä erikseen yksilöidä johtolauseessa.

Poikkeuksia on kaksi:

1) Luku yksilöidään, jos siitä on olemassa pysyvä ja väliaikainen sanamuoto ja jompikumpi kumotaan tai muutetaan kokonaisuudessaan taikka jompaankumpaan lisätään pykälä tai pykäliä.

Tällöin kerrotaan, kumpi luku, pysyvä vai väliaikainen, kumotaan tai muutetaan taikka kumpaan lukuun, pysyvään vai väliaikaiseen, pykälä tai pykäliä lisätään.

2) Luku yksilöidään, jos se on lisätty säädökseen myöhemmin ja se kumotaan tai muutetaan kokonaisuudessaan.

Tässä tapauksessa luku yksilöidään mainitsemalla se säädös, jolla luku on lisätty.

Jos luku 1 tai 2 kohdassa sanotun mukaisesti yksilöidään, harkinnan mukaan voidaan mainita myös lukuun myöhemmin tehdyt muutokset. Varsinkaan kumottaessa kokonainen luku myöhemmin tehtyjen muutosten mainitsemisella ei kuitenkaan liene informaatioarvoa.

— — kumotaan 3 a luku, sellaisena kuin se on laissa 716/2002, — —

Muutosten ryhmittely

Aikaisempia muutoksia koskevassa johtolauseen jaksossa muutokset ryhmitellään lähtökohtaisesti samalla tavalla kuin kumottavat ja muutettavat säännökset, mutta ensiksi esiintyvän muutosviittauksen yhteyteen otetaan myös kaikki jäljempänä tulevat säännökset, joihin sama viittaus sopii. Jos muutossäädöksiä tulee mainittavaksi samassa yhteydessä useampia, ne luetellaan ikäjärjestyksessä.

Seuraavassa on muutama esimerkki edellä selostettujen kirjoitusohjeiden havainnollistamiseksi. Jaksoon 17.3.6 on koottu enemmän esimerkkejä muutossäädösten johtolauseista.

— — kumotaan — — 5 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on asetuksessa 1136/1992, sekä — —

— — muutetaan 1 §:n 2 momentin 1 kohta, 2 §:n 2 momentti, 3 §, 5 §:n 1 momentin johdantokappale ja 3 kohta sekä 2 momentti ja 8 §,

sellaisina kuin niistä ovat 1 §:n 2 momentin 1 kohta laissa 20/1994, 2 §:n 2 momentti laissa 703/1985 sekä 5 §:n 1 momentin johdantokappale ja 3 kohta laissa 286/1993, — —

— — muutetaan — — 3 §:n 1 ja 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat asetuksessa 742/1987, — —

— — kumotaan — — 7 a ja 13 b §, sellaisina kuin ne ovat laissa 389/1968, ja

muutetaan 1 §:n 3 momentti, 12 §:n 6 momentti, 13 a § ja sen edellä oleva väliotsikko sekä 14 §:n 1 ja 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 389/1968, — —

— — kumotaan — — 292 §:n 3 momentti sekä 302 ja 334 §,

sellaisina kuin ne ovat, 292 §:n 3 momentti ja 302 § laissa 321/1972 sekä 334 § laissa 977/1992,

muutetaan 292 §:n 2 momentti, 293, 303 ja 306 §, 312 §:n 3 momentti, 314 a, 318 ja 319 §, 320 §:n 1 momentti, 323 ja 324 §, 327 §:n 2 momentti, 330—333 ja 335 §, 336 §:n 3 momentti ja 348 c §:n 3 momentti,

sellaisina kuin niistä ovat 292 §:n 2 momentti, 306, 319, 323, 324, 330 ja 331 § laissa 321/1972, 293 § laeissa 263/1979 ja 500/1991, 303 ja 332 § laeissa 321/1972 ja 52/1975, 312 §:n 3 momentti, 314 a §, 320 §:n 1 momentti, 335 §, 336 §:n 3 momentti ja 348 c §:n 3 momentti laissa 977/1992, 318 § laeissa 321/1972 ja 977/1992 sekä 333 § laeissa 509/1984 ja 977/1992, sekä — —

Muutosten ryhmitelmän laatiminen

Muutokset voidaan ryhmitellä kokoamalla ne taulukoiksi. Taulukkoon merkitään allekkain numerojärjestyksessä kumottavat ja muutettavat lainkohdat sekä ne lainkohdat, joihin lisätään uusia säännöksiä, ja kunkin lainkohdan viereen merkitään, missä muodossa se on. Tämän jälkeen taulukon perusteella voidaan suhteellisen vähällä vaivalla ryhmitellä muutokset ja laatia muutoksia koskeva jakso.

muutetaan 1―5 §, 7 §:n 1 momentti, 8 §:n 1 momentti, 12 §:n 2 momentti, 14 §, 15 §:n 1 ja 3 momentti, 15 a, 16 ja 18―21 §, 22 §:n 1 ja 2 momentti, 23, 29―33 ja 35 §, 36 §:n 2 momentti, 37 ja 38 § sekä 39 §:n 1 ja 2 momentti,

1 § osaksi alkuperäinen, osaksi muutettu laeilla 820/1989 ja 588/1994
2 § alkuperäinen
3 § muutettu kokonaan lailla 820/1989
4 § osaksi alkuperäinen, osaksi muutettu lailla 820/1989
5 § alkuperäinen
7 §:n 1 momentti alkuperäinen
8 §:n 1 momentti alkuperäinen
12 §:n 2 momentti alkuperäinen
14 § alkuperäinen
15 §:n 1 momentti muutettu kokonaan lailla 820/1989
15 §:n 3 momentti muutettu kokonaan lailla 588/1994
15 a § muutettu kokonaan lailla 820/1989
16 § osaksi alkuperäinen, osaksi muutettu lailla 820/1989
18 § muutettu kokonaan lailla 588/1994
19 § alkuperäinen
20 § osaksi alkuperäinen, osaksi muutettu lailla 89/1999
21 § alkuperäinen
22 §:n 1 momentti alkuperäinen
22 §:n 2 momentti alkuperäinen
23 § osaksi alkuperäinen, osaksi muutettu lailla 89/1999
29 § alkuperäinen
30 § osaksi alkuperäinen, osaksi muutettu lailla 128/1977
31 § alkuperäinen
32 § osaksi alkuperäinen, osaksi muutettu lailla 820/1989
33 § osaksi alkuperäinen, osaksi muutettu lailla 89/1999
35 § alkuperäinen
36 §:n 2 momentti alkuperäinen
37 § alkuperäinen
38 § muutettu kokonaan lailla 588/1994
39 §:n 1 momentti muutettu kokonaan lailla 588/1994
39 §:n 2 momentti alkuperäinen

sellaisina kuin niistä ovat 1 § osaksi laeissa 820/1989 ja 588/1994, 3 §, 15 §:n 1 momentti ja 15 a § laissa 820/1989, 4, 16 ja 32 § osaksi laissa 820/1989, 15 §:n 3 momentti, 18 ja 38 § sekä 39 §:n 1 momentti laissa 588/1994, 20, 23 ja 33 § osaksi laissa 89/1999 sekä 30 § osaksi laissa 128/1977,

17.3.5 Lainkohtien lisääminen

Lisättävän lainkohdan paikan yksilöiminen

Lisätään-jaksossa mainitaan, mihin uusi lainkohta lisätään. Uusi luku tai pykälä lisätään lakiin (tai asetukseen). Jos pykälät on numeroitu luvuittain, kuten rikoslaissa (39/1889) ja asuntokauppalaissa (843/1994), uusi pykälä lisätään kuitenkin tiettyyn lukuun. Uusi momentti lisätään tiettyyn pykälään. Kohta lisätään tiettyyn momenttiin, mutta jos pykälässä on vain yksi momentti, kohta lisätään pykälään.

lisätään 3 §:ään uusi 2 momentti

lisätään 2 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi asetuksessa 534/1997, uusi 8 kohta

lisätään 2 §:n 1 momenttiin uusi 6 kohta

lisätään 3 lukuun uusi 8 §

lisätään lakiin uusi 6 a §

lisätään lakiin siitä lailla 1446/2006 kumotun 26 §:n tilalle uusi 26 §

lisätään 36 §:ään siitä lailla 1510/2011 kumotun 5 momentin tilalle uusi 5 momentti ja 55 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 1510/2011, uusi 3 momentti

Lisäämisen mahdollinen väliaikaisuus ilmaistaan johtolauseessa.

lisätään opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun lakiin (1705/2009) väliaikaisesti uusi 45 a §

lisätään tuloverolakiin (1535/1992) uusi 48 a § väliaikaisesti, lakiin uusi 81 a § ja 92 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 1360/2002, 1273/2004, 528/2005, 770/2005, 1128/2005, 946/2008 ja 929/2012, uusi 26 kohta

Väliotsikon lisääminen

Lisättävän väliotsikon paikka ilmoitetaan kertomalla, minkä pykälän edelle väliotsikko lisätään.

— — lisätään lakiin uusi 9 a—9 f § ja niiden edelle uusi väliotsikko, 10 §:ään uusi 3 momentti ja 12 §:ään uusi 3 momentti — —

— — lisätään lakiin uusi 56 g ja 59 a § sekä kummankin edelle uusi väliotsikko — —

Jos pykälää, jonka edelle väliotsikko lisätään, ei samassa muutossäädöksessä muuteta, väliotsikon paikka osoitetaan säädöstekstissä kirjoittamalla näkyviin väliotsikkoa seuraavan pykälän numero ilman pykälän otsikkoa ja merkitsemällä pykälän numeron alle palstan levyinen katkoviiva.

— — muutetaan 18 §:n edellä oleva väliotsikko ja 18 a § — — seuraavasti:

Käräjäoikeuden kanslia, istuntopaikka ja osastot

18 §

18 a §

Käräjäoikeudessa voi olla toimintayksikköinä osastoja.
Osasto voidaan perustaa eri lainkäyttöasioissa tarvittavan asiantuntemuksen ja käsittelyn sujuvuuden turvaamiseksi. Tässä momentissa tarkoitetun osaston perustamisesta ja lakkauttamisesta määrätään käräjäoikeuden työjärjestyksessä.

Osasto voidaan perustaa myös, jotta turvataan virka-alueen suomen- ja ruotsinkielisen väestön mahdollisuudet saada palveluja omalla kielellään samanlaisten perusteiden mukaan. Tässä momentissa tarkoitetun osaston perustamisesta ja lakkauttamisesta päättää oikeusministeriö.

Lainkohdan lisääminen kumotun lainkohdan tilalle

Jos säädöksestä on kumottu jokin luku tai pykälä taikka pykälästä tietty momentti tai kohta, kumotun tilalle voidaan lisätä uusi vastaava lainkohta, mutta johtolauseessa on tällöin mainittava aiemmasta kumoamisesta.

— — lisätään — — lakiin siitä lailla 509/1984 kumotun 317 §:n tilalle uusi 317 § — —

– – lisätään – – lakiin siitä lailla 1188/2009 kumotun 9 luvun tilalle väliaikaisesti uusi 9 luku – –

Lukujen, pykälien ja kohtien lisääminen a, b, c lukuna, pykälänä tai kohtana

(Kielto siirtää lukuja, pykäliä tai kohtia)

Säädökseen lisättävät lainkohdat, jotka numeroidaan, kuten luvut, pykälät ja kohdat, lisätään niin sanottuina a lukuina, a pykälinä tai a kohtina.

2 a luku

5 a ja 5 b §

7 a—7 d kohta

Lukuja, pykäliä tai kohtia ei tästä syystä siirretä tilan saamiseksi uudelle lainkohdalle. Siirtäminen saattaa poikkeuksellisesti kuitenkin tulla kysymykseen, esimerkiksi jos 2 luvun ja 2 a luvun väliin on lisättävä uusi luku.

Koska säädöksen voimassaolo on sen voimaantulosäännöksen varassa, voimaantulosäännöstä ei voi kumota. Voimaantulosäännöstä saatetaan tästä syystä joskus joutua siirtämään, jos sen edelle halutaan jälkeenpäin lisätä niin monta uutta pykälää (”a pykälää”), että kirjaimet eivät riitä tai että kirjaimella varustettujen pykälien määrä muuten olisi kohtuuttoman suuri (ei: 30 a—30 y §).

Uuden kohdan lisääminen viimeiseksi kohdaksi

Jos uutta kohtaa ei voi lisätä a kohtana tai vastaavana, vaan se halutaan lisätä viimeiseksi kohdaksi, edellä olevia kohtia on muutettava niin, että kohtien väliin ei jää pistettä ja että toiseksi viimeisen kohdan perässä mahdollisesti oleva sidesana (ja, sekä, tai, taikka) tulee oikealle paikalleen.

Momenttien lisääminen aikaisempien momenttien edelle

Koska momentteja ei numeroida, momentteja saatetaan joutua siirtämään, jos olemassa olevien momenttien edelle tai väliin lisätään uusi momentti. Tämä ilmaistaan johtolauseessa esimerkiksi seuraavasti:

— — lisätään 6 §:ään uusi 1 momentti, jolloin nykyinen 1 ja 2 momentti siirtyvät 2 ja 3 momentiksi, — —

— — muutetaan 2 §:n 2 momentti sekä lisätään 2 §:ään uusi 2 momentti, jolloin muutettu 2 momentti ja nykyinen 3 ja 4 momentti siirtyvät 3—5 momentiksi, — —

Ilmaisulla muutettu 2 momentti viitataan jälkimmäisessä esimerkissä siihen, että samassa yhteydessä muutetaan pykälän 2 momentti.

Suositus välttää momenttien siirtämistä

Koska momenttien siirtäminen vaikeuttaa kokonaisuuden hahmottamista ja saattaa aiheuttaa tulkintavaikeuksia, momenttien siirtämisen asemesta tulee ensisijaisesti pyrkiä muuttamaan koko pykälä, jollei tiettyjen momenttien jättämiselle säätämistoimen ulkopuolelle ole mitään erityisiä syitä. Jos momenttia kuitenkin on siirretty, siirretyn momentin katsotaan siihen myöhemmin viitattaessa olevan siinä laissa, jolla se on siirretty. Jos esimerkiksi jokin momentti on lisätty pykälään 2 momentiksi lailla 111/2012 ja siirretty 3 momentiksi lailla 222/2013, sen sanotaan johtolauseessa olevan sellaisena kuin se on laissa 222/2013, ei ”laeissa 111/2012 ja 222/2013”.

Momentin kumoamisen vaikutus

Kun pykälästä kumotaan momentti, sen jäljessä olevia momentteja ei siirretä eikä niiden myöskään tulkita siirtyneen kumoamisen johdosta pienempinumeroisiksi. Jos esimerkiksi kolmimomenttisesta pykälästä kumotaan 2 momentti, jäljelle jääneet momentit ovat edelleen 1 ja 3 momentti. Jos tällaisia aukkoja ei haluta jättää pykäliin, momentin kumoamisen asemesta on muutettava pykälä kokonaisuudessaan.

Pykälän tai momentin muutosten yksilöinti lisättäessä siihen uusia lainkohtia

Jos pykälä, johon lisätään uusi momentti tai kohta, tai momentti, johon lisätään uusi kohta, on muutetussa muodossa, aikaisemmat muutokset mainitaan noudattaen samoja periaatteita kuin edellä on sanottu jaksossa 17.3.4 Aikaisemmin muutetut lainkohdat. Näitä viittauksia aikaisempiin muutoksiin ei kuitenkaan sijoiteta omaksi jaksokseen, vaan viittaus sijoitetaan kysymyksessä olevan pykälän tai momentin yhteyteen.

— — lisätään 18 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 686/1986, uusi 5 momentti, 27 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 686/1986, uusi 2 momentti ja 38 §:ään uusi 3 momentti seuraavasti:

Momentin ”lisääminen” tai ”kumoaminen” muutettaessa koko pykälä

Kun pykälään, jonka kaikkia osia muutenkin muutetaan, lisätään momentti tai momentteja taikka siitä poistetaan momentti tai momentteja, tämä ilmaistaan johtolauseessa koko pykälän muutoksena.

muutetaan 13 §
(Ei: ”muutetaan 13 §:n 1 ja 2 momentti sekä lisätään 13 §:ään uusi 3 momentti”, jos muutettavassa pykälässä on vain kaksi momenttia)

muutetaan 8 §
(Ei: ”kumotaan 8 §:n 1 momentti ja muutetaan 8 §:n 2 momentti”, jos muutettavassa pykälässä on vain kaksi momenttia)

17.3.6 Esimerkkejä muutossäädösten johtolauseista

Seuraavat esimerkit ovat alkuperäisistä muutoslaeista, mutta toukokuussa 2010 ilmestyneen oppaan myötä muuttuneen viittauskäytännön vuoksi niistä on jätetty pois alkuperäisen säädöksen päiväys.

Esimerkeistä on myös poistettu sanat ”mainitussa” ja ”mainituissa”.

Kumoaminen, muuttaminen ja lisääminen
L a k i
metsästyslain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan metsästyslain (615/1993) 91 §,

muutetaan 1, 33, 34, 41, 41 c, 41 d, 49 ja 49 a §, sellaisina kuin niistä ovat 33 ja 49 § osaksi laissa 159/2011, 34 § laeissa 314/2005 ja 159/2011 sekä 41, 41 c, 41 d ja 49 a § laissa 159/2011, sekä

lisätään lakiin uusi 37 a, 41 e ja 83 d § seuraavasti:

L a k i
käräjäoikeuslain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan käräjäoikeuslain (581/1993) 18 §:n 2 momentti,

muutetaan 18 §:n edellä oleva väliotsikko ja 21 §, sellaisena kuin niistä on 21 § osaksi laissa 1182/2000, sekä

lisätään 1 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 549/1994 ja 210/2000, uusi 4 momentti, jolloin nykyinen 4 momentti siirtyy 5 momentiksi, sekä lakiin uusi 12 a, 12 b ja 18 a—18 c § seuraavasti:

L a k i
sähköturvallisuuslain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan sähköturvallisuuslain (410/1996) 4 §:n 4 kohta ja 13 §:n 3 momentti,

muutetaan 2 §:n 3 momentti, 4 §:n 3, 7, 13 ja 14 kohta, 9 §:n 1 momentti, 13 §:n 1 momentti, 14 §:n 1 momentti, 15 §:n 1 momentti, 26 §, 27 §:n 1 momentin johdantokappale ja 2 kohta sekä 3 momentti, 28 §:n 2 momentin 2 kohta, 33 §:n 3 momentti, 33 a § ja 47 §:n 1 momentti,

sellaisina kuin niistä ovat 4 §:n 13 ja 14 kohta laissa 220/2004 sekä 27 §:n 3 momentti ja 33 a § laissa 913/2002, sekä

lisätään 4 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 220/2004, uusi 1 a ja 15—20 kohta, 5 §:ään uusi 2 momentti ja lakiin uusi 5 a luku seuraavasti:

L a k i
asuntokauppalain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan asuntokauppalain (843/1994) 2 luvun 4 §:n 4 momentti, 11 §:n 2 momentti, 16 §:n 2 momentti, 19 b §:n 4 momentti ja 24 §, 4 luvun 22 §:n 3 momentti ja 39 § sekä 6 luvun 6 §,

sellaisena kuin niistä on 2 luvun 19 b §:n 4 momentti laissa 941/1997,

muutetaan 1 luku, 2 luvun otsikko, 1 ja 3 §, 4 §:n otsikko ja 1 momentti, 5―7 §, 8 §:n 2 momentti, 11 §:n 1 momentti, 12 §, 13 §:n 2 momentti, 14 §:n 3 momentti, 15 §:n 4 momentti, 17 ja 18 §, 19 §:n 1 momentti, 19 a §:n 2 momentti, 19 b §:n 1 momentti, 20 §:n 1 momentti, 21 §:n 1 momentti, 22 §:n 1 momentti ja 23 §, 3 luvun otsikko, 1―3 §, 4 §:n otsikko ja 1 momentti sekä 6 §:n otsikko ja 1 momentti, 4 luvun 1 ja 3 §, 4 §:n 2 ja 3 momentti, 5 §:n 4 momentti, 15 §:n 1 momentin 2 kohta, 18 §:n 1 ja 2 momentti, 19 §:n 2 momentti, 22 §:n 2 momentti, 23 §:n 1 momentti, 25 §:n 2 momentti, 27 §:n 2 ja 3 momentti, 28 §:n 2 momentti, 29 §:n 3 momentti, 30 ja 36 §, 5 luvun 3 §:n 2 momentin 2 kohta, 4 §:n 1 momentti ja 5 § sekä 6 luvun 1, 14, 16, 18 ja 20 §, 25 §:n 2 momentti, 26 ja 27 § sekä 28 §:n 1 ja 2 momentti,

sellaisina kuin niistä ovat 2 luvun 8 §:n 2 momentti laissa 317/2001 sekä 2 luvun 19 a §:n 2 momentti ja 19 b §:n 1 momentti sekä 4 luvun 18 §:n 1 ja 2 momentti laissa 941/1997, sekä

lisätään 2 lukuun uusi 1a―1c, 4 a, 6 a, 11 a, 11 b, 17 a, 18 a, 18 b, 19 c, 23 a ja 23 b §, 3 lukuun uusi 3 a §, 4 lukuun uusi 3 a, 17 a, 18 a ja 18 b §, 4 luvun 25 §:ään uusi 3 momentti, 6 luvun 5 §:ään uusi 5 momentti sekä 7 lukuun uusi 2 a § ja sen edelle uusi väliotsikko, uusi 5 § ja sen edelle uusi väliotsikko, uusi 6 ja 7 § sekä niiden edelle uusi väliotsikko seuraavasti:

L a k i
valtion virkamieslain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan valtion virkamieslain (750/1994) 13 luku sekä 54, 58 ja 59 §, sellaisina kuin niistä ovat 54 § laissa 604/1997 ja 58 § laissa 288/2009,

muutetaan 40 §:n 1 momentti, 53 §:n 2 momentti ja 55—57 §,

sellaisina kuin niistä ovat 53 §:n 2 momentti laissa 288/2009, 55 § osaksi laissa 677/2006, 56 § osaksi laissa 1088/2007 ja 57 § osaksi laissa 387/2001, sekä

lisätään lakiin uusi 55 a § seuraavasti:

Kumoaminen ja muuttaminen
L a k i
toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) 7 a §:n 2 momentti ja 7 c §:n 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 1218/2005, sekä

muutetaan 7 b §:n 1 kohta ja 7 c §:n 1 momentin 2 kohta, sellaisina kuin ne ovat laissa 1218/2005, seuraavasti:

L a k i
rikoslain 51 luvun muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan rikoslain (39/1889) 51 luvun 7 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1526/2001, sekä

muutetaan 51 luvun 1 §:n 2 momentti ja 3 §, sellaisina kuin ne ovat laissa 300/2005, seuraavasti:

L a k i
säätiölain 12 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan säätiölain (109/1930) 12 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa 942/1994, sekä

muutetaan 12 §:n 1 ja 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 942/1994, seuraavasti:

Kumoaminen ja lisääminen
L a k i
varainsiirtoverolain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan varainsiirtoverolain (931/1996) 15 §:n 5 ja 6 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 979/1999, sekä

lisätään lakiin uusi 15 a § seuraavasti:

Yhden lainkohdan muuttaminen
L a k i
kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain 12 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain (558/1995) 12 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 960/2009, seuraavasti:

L a k i
rikoslain 47 luvun 6 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan rikoslain (39/1889) 47 luvun 6 §, sellaisena kuin se on laeissa 578/1995 ja 54/2006, seuraavasti:

Kahden pykälän muuttaminen
L a k i
korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 6 ja 13 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain (1265/2006) 6 ja 13  § seuraavasti:

Momentin lisääminen pykälään
L a k i
poliisin hallinnosta annetun lain 15 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

lisätään poliisin hallinnosta annetun lain (110/1992) 15 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 497/2009, uusi 2 momentti seuraavasti:

Lainkohdan kumoaminen
L a k i
velkojien maksunsaantijärjestyksestä annetun lain 6 §:n 1 momentin 6 kohdan kumoamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Tällä lailla kumotaan velkojien maksunsaantijärjestyksestä annetun lain (1578/1992) 6 §:n 1 momentin 6 kohta, sellaisena kuin se on laissa 787/2004.

2 §

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.

Pykälien lisääminen
Laki
maa-aineslain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

lisätään maa-aineslakiin (555/1981) uusi 5 a ja 16 b § seuraavasti:

Seuraava jakso:

Sisällysluettelo Sulje