Finlex

Lainkirjoittajan opas

Kansallisten säädösten valmistelua koskevat ohjeet

Voit linkittää suoraan otsikkoon kopioimalla osoitteen selaimen osoitepalkista.

18.1 Lain aloittaminen

18.1.1 Yleistä

Laki aloitetaan yleensä jollakin seuraavista:

1) lain keskeisin aineellinen säännös
2) säännös, jossa kerrotaan, mitä laki koskee tai mistä laissa säädetään (niin sanottu nimilappusäännös)
3) säännös, jossa kerrotaan, mihin lakia sovelletaan (soveltamisalasäännös)
4) lain tavoitteen tai tarkoituksen ilmaiseva säännös (tavoitesäännös)
5) edellä tarkoitettujen yhdistelmä.

Ei ole yhtä ainutta oikeaa tapaa aloittaa laki, joskin lain aloittamista keskeisimmällä aineellisella sääntelyllä voitaneen useimmiten pitää parhaana. Seuraavassa havainnollistetaan yllä tarkoitettuja aloitustapoja. Annettuja esimerkkejä analysoitaessa voi havaita, että kaikki eivät ole puhtaita esimerkkejä tietynlaisesta aloituksesta, vaan osaan sisältyy monia aineksia.

18.1.2 Lain aloittaminen keskeisimmällä aineellisella säännöksellä

Suositeltavinta on aloittaa laki keskeisimmällä aineellisoikeudellisella säännöksellä, jos se suinkin on mahdollista. Tällainen aloitus on ytimekäs ja jäntevöittää tekstiä. Sillä myös vältetään niitä ongelmia, joita esimerkiksi tavoitesäännöksiin liittyy.

Valtion ja kuntien viranomaisten sekä muiden hankintayksiköiden on kilpailutettava hankintansa.

(laki julkisista hankinnoista, 348/2007)

Korkein hallinto-oikeus käyttää ylintä tuomiovaltaa hallintolainkäyttöasioissa.

(laki korkeimmasta hallinto-oikeudesta, 1265/2006)

Oikeudenkäynti ja oikeudenkäyntiasiakirjat ovat julkisia, jollei tässä tai muussa laissa toisin säädetä.

(laki oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa, 370/2007)

Seuraavissakin tapauksissa lain alkusäännökset ovat aineellisia, mutta niihin sisältyy myös viite ”siten kuin tässä laissa säädetään”, ”sen mukaan kuin tässä laissa säädetään” tai ”tämän lain mukaisesti”. Viitteet tekevät aloituksesta tavallaan aineellisen aloituksen ja nimilappualoituksen yhdistelmän. Tuollaiset viitteet ovat kuitenkin puhtaasti tyylillisiä, eivätkä tuo lain aloitukseen mitään lisää. Mikään ei muutu, vaikka niitä ei ole. Ne onkin suositeltavaa jättää tarpeettomina pois.

Kahden samaa sukupuolta olevan 18 vuotta täyttäneen henkilön parisuhde voidaan rekisteröidä siten kuin tässä laissa säädetään.

(laki rekisteröidystä parisuhteesta, 950/2001)

Velallinen, joka ei kykene vastaamaan veloistaan, voidaan asettaa konkurssiin siten kuin tässä laissa säädetään.

(konkurssilaki, 120/2004)

Makeisista, jäätelöstä ja virvoitusjuomista on suoritettava valtiolle valmisteveroa sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.

(laki makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta, 1127/2010)

Kansaneläkelaitos järjestää ja korvaa kuntoutusta sekä turvaa kuntoutujan toimeentuloa kuntoutuksen aikana tämän lain mukaisesti.

(laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista, 566/2005)

18.1.3 Lain aloittaminen nimilappusäännöksellä

Lain alkusäännös voi olla pelkkä johdanto lain sisältöön. Jo aikaisemmissa oppaissa tällaista säännöstä on kutsuttu nimilapuksi. Myös edellä olevia esimerkkejä aloittamisesta keskeisimmällä aineellisella säännöksellä voidaan pitää johdantoina lain sisältöön. Aineellisen sisältönsä vuoksi ne ovat myös yleensä parhaita mahdollisia johdantoja.

Nimilappusäännös kirjoitetaan muotoon Tässä laissa säädetään ”siitä ja siitä.”. tai Tämä asetus koskee ”sitä ja sitä.”. Aikaisemmin on käytetty myös juhlavahkoa sanontaa ”siitä ja siitä on voimassa, mitä tässä laissa säädetään”. Tämän käytöstä vanhahtavana on syytä luopua.

Nimilappusäännöksellä aloittaminen on luontevaa, jos ei voida aloittaa keskeisimmällä aineellisella säännöksellä eikä lain nimikkeestä riittävällä yksiselitteisyydellä käy ilmi, mitä laki koskee.

Alla on joitakin esimerkkejä lain aloittamisesta nimilappusäännöksellä. Ensimmäistä niistä ei voida pitää erityisen onnistuneena, koska siinä lähinnä vain toistetaan lain nimike. Keskeisellä aineellisella säännöksellä olisi voitu aloittaa vaikkapa kirjoittamalla lain 1 §:n 2 momentissa olevasta, sinänsä tarpeettomasta ja hiukan koomisestakin määritelmästä asiapitoinen säännös: Kielitaito voidaan osoittaa yleisellä kielitutkinnolla. Nyt mainitussa lainkohdassa – 1 momentin nimilappualoituksen jälkeen – määritellään yleinen kielitutkinto kielitaidon hankkimistavasta riippumattomaksi toiminnallisen kielitaidon osoittamiseksi järjestetyksi tutkinnoksi.

Valtion virkamieslaki -nimisessäkään laissa ei voitane kuvitella säädettävän juuri muusta kuin valtion virkasuhteesta, mutta laissa olevaa sääntelyä tarkasteltaessa on vaikea keksiä luontevampaa aloitusta.

Aloituksista kolmas ja neljäs ovat hyviä. Alkolukolla valvotusta ajo-oikeudesta ei nimittäin käsitteenä vielä käy ilmi, että kysymys on ehdollista ajokieltoa määrättäessä sallittavasta ajamisesta tai että valvonta liittyy rattijuopumusrikokseen. Myöskään nimike hautaustoimilaki ei vielä kerro, mitä hautaustoimeen kuuluu, vaan luontevaa on jo lain alussa kertoa, mistä laissa säädetään. – Kummankin lain nimike täyttää lyhyyden ja ytimekkyyden vaatimuksen hyvällä tavalla. Pidemmät, lain sisällön tarkemmin kuvaavat nimikkeet eivät olisi hyviä.

Tässä laissa säädetään yleisistä kielitutkinnoista ja niiden järjestämisestä.

(laki yleisistä kielitutkinnoista, 964/2004)

Tässä laissa säädetään valtion virkasuhteesta.

(valtion virkamieslaki, 750/1994)

Tässä laissa säädetään mahdollisuudesta määrätä rattijuopumukseen syyllistyneelle ehdollinen ajokielto yhdistettynä ajo-oikeuden valvontaan (valvottu ajo-oikeus).

(laki alkolukolla valvotusta ajo-oikeudesta, 439/2008)

Tässä laissa säädetään ihmisen ruumiin hautaamisesta ja tuhkaamisesta, tuhkan käsittelystä sekä hautausmaan ja yksityisen haudan perustamisesta, ylläpidosta, hoitamisesta ja lakkauttamisesta sekä krematorion perustamisesta.

(hautaustoimilaki, 457/2003)

18.1.4 Lain aloittaminen soveltamisalasäännöksellä

Soveltamisalaa koskevat säännökset ovat käyttökelpoisia ja suositeltaviakin lain aloittavina säännöksinä tapauksissa, joissa halutaan, vaikka vain selvyyden vuoksi, rajata jotakin pois lain soveltamisalasta.

Esimerkiksi asunto-osakeyhtiölain (1599/2009) alussa soveltamisalasäännös on luonteva. Heti alussa lain soveltamisalan ulkopuolelle rajataan muut kuin osakeyhtiöt, osakeyhtiöistä muut kuin Suomessa rekisteröidyt ja Suomessa rekisteröidyistä osakeyhtiöistä muut kuin asunto-osakeyhtiöiksi rekisteröidyt sekä osoitetaan lain toissijaisuus, lain erityislakiluonne.

Samoin on luontevaa määritellä sidotusta pitkäaikaissäästämisestä annetun lain (1183/2009) alussa ne säästämissopimukset, joihin lakia sovelletaan (tai joita laki koskee). Lain soveltamisalan ulkopuolelle rajataan muut kuin säästämistä koskevat sopimukset ja säästämistä koskevista sopimuksista edelleen ne, joissa ei ole soveltamisalasäännöksessä tarkoitettua, säästövarojen nostamiseen liittyvää ehtoa.

Soveltamisalasäännös alkaa usein sanoilla ”Tätä lakia sovelletaan – –”, mutta se voi alkaa myös sanoilla ”Tämä laki koskee – –”.

Tätä lakia sovelletaan kaikkiin osakeyhtiöihin, jotka on rekisteröity Suomen lain mukaisesti asunto-osakeyhtiöinä, jollei muussa laissa säädetä toisin.

(asunto-osakeyhtiölaki, 1599/2009)

Tätä lakia sovelletaan säästämistä koskevaan sopimukseen, jonka ehtojen mukaan säästövarat ovat nostettavissa vasta, kun säästövaroihin oikeutettu saavuttaa määrätyn iän tai kun muu ehdoissa mainittu säästövaroihin oikeutetun elämäntilanteeseen liittyvä erityinen nostoperuste täyttyy (säästämissopimus).

(laki sidotusta pitkäaikaissäästämisestä, 1183/2009)

Tämä laki koskee elinkeinonharjoittajia, jotka myöntävät kuluttajansuojalain (38/1978) 7 luvun soveltamisalaan kuuluvia kuluttajaluottoja.

(laki eräiden luotonantajien rekisteröinnistä 747/2010)

18.1.5 Lain aloittaminen tavoitesäännöksellä

Toisinaan lain alkusäännöksessä määritellään lain tai laissa säännellyn toiminnan tarkoitus tai tavoite. Tavoitesäännökset ovat kuitenkin ongelmallisia sen takia, että ne eivät ole velvoittavia ja saattavat siitä syystä hämärtää käsitystä lain merkityksestä. Lisäksi ne ovat helposti tarpeettoman mahtipontisia ja luovat sen virheellisen vaikutelman, että pelkästään lain säätämisellä voitaisiin ratkaista kaikki ongelmat. Ne myös runsastuttavat sääntelyä ikävällä tavalla.

Tavoitesäännöksiin on suhtauduttava pidättyvästi. Jos tavoitesäännös – poliittisista syistä – otetaan lakiin, se on kirjoitettava muotoon, josta käy selvästi ilmi, että kysymys on tavoitesäännöksestä. Erityisesti on varottava kirjoittamasta tavoitesäännöstä niin, että se voitaisiin sekoittaa velvoittavaan säännökseen. Tavoitesäännöstä ei esimerkiksi saa kirjoittaa muotoon ”jokaisella tulee olla hänen tarpeitaan vastaava asunto” siitäkään syystä, että tuollainen normi ei kohdistu kehenkään, vaan esimerkiksi muotoon asunto-olojen kehittämisen tavoitteena on, että jokaisella on hänen tarpeitaan vastaava asunto.

Tämän lain tarkoituksena on tukea ja edistää kotoutumista ja maahanmuuttajan mahdollisuutta osallistua aktiivisesti suomalaisen yhteiskunnan toimintaan. Lisäksi lain tarkoituksena on edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä myönteistä vuorovaikutusta eri väestöryhmien kesken.

(laki kotoutumisen edistämisestä, 1386/2010)

Tämän lain tarkoituksena on varmistaa, että eläimiä pidetään ja käytetään koe-eläintoiminnassa vain tarpeellisista ja tärkeistä syistä.

(laki koe-eläintoiminnasta, 62/2006)

Tämän lain tarkoituksena on tukea Suomessa asuvan vammaisen tai pitkäaikaisesti sairaan henkilön selviytymistä jokapäiväisessä elämässä, osallistumista työhön tai opiskeluun sekä hänen toimintakykynsä ylläpitämistä, hänen kotona asumistaan, kuntoutustaan ja hoitoaan.

(laki vammaisetuuksista, 570/2007)

Museotoiminnan tavoitteena on ylläpitää ja vahvistaa väestön ymmärrystä kulttuuristaan, historiastaan ja ympäristöstään.

(museolaki, 729/1992)

Sähkölaitteen ja -laitteiston käytön pitämiseksi turvallisena ja sähkön käytöstä aiheutuvien sähkömagneettisten häiriöiden haitallisten vaikutusten estämiseksi sekä sähkölaitteen tai -laitteiston sähkövirran tai magneettikentän välityksellä aiheuttamasta vahingosta kärsineen aseman turvaamiseksi tässä laissa säädetään sähkölaitteille ja -laitteistoille asetettavista vaatimuksista, sähkölaitteiden ja -laitteistojen vaatimustenmukaisuuden osoittamisesta ja vaatimustenmukaisuuden valvonnasta, sähköalan töistä ja niiden valvonnasta sekä sähkölaitteen ja -laitteiston haltijan vahingonkorvausvelvollisuudesta.

(sähköturvallisuuslaki, 410/1996)

18.1.6 Lain aloittaminen keskeisen aineellisen säännöksen ja tavoitesäännöksen yhdistelmällä

Alkusäännöksessä voi myös olla yhdistettynä lain tavoite tai tarkoitus sekä keskeisin aineellinen säännös taikka lain tavoite tai tarkoitus sekä nimilappu. Edellä on jo suositeltu lain aloittamista keskeisimmällä aineellisella säännöksellä sekä kehotettu pidättymään tavoite- ja tarkoitussäännöksistä.

Erämaa-alueita perustetaan alueiden erämaaluonteen säilyttämiseksi, saamelaiskulttuurin ja luontaiselinkeinojen turvaamiseksi sekä luonnon monipuolisen käytön ja sen edellytysten kehittämiseksi.

(erämaalaki, 62/1991)

Sopimattoman ja vahingollisen liiketoiminnan estämiseksi sekä liiketoimintaan kohdistuvan luottamuksen ylläpitämiseksi voidaan määrätä liiketoimintakielto siten kuin tässä laissa säädetään.

(laki liiketoimintakiellosta, 1059/1985)

18.1.7 Virastoa tai laitosta koskevan lain aloittaminen

Virastoa tai laitosta koskeva laki aloitetaan yleensä säännöksellä kyseisen viraston tai laitoksen olemassaolosta taikka säännöksellä, jossa määritellään tai luetellaan laissa tarkoitetut virastot tai laitokset.

Kilpailu- ja kuluttajapolitiikan toteuttamista, markkinoiden toimivuuden varmistamista, kilpailulain (948/2011) ja EU:n kilpailusääntöjen täytäntöönpanoa sekä kuluttajan taloudellisen ja oikeudellisen aseman turvaamista varten on Kilpailu- ja kuluttajavirasto. Kilpailu- ja kuluttajavirastossa on kuluttaja-asiamies.

(laki Kilpailu- ja kuluttajavirastosta, 661/2012)

Kansaneläkelaitos on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, jonka hallintoa ja toimintaa valvovat eduskunnan valitsemat valtuutetut.

(laki Kansaneläkelaitoksesta, 731/2001)

Suomen riistakeskus on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, jonka toimialueena on koko maa lukuun ottamatta Ahvenanmaan maakuntaa. Suomen riistakeskuksella on aluetoimistoja, joiden toiminta-alueista määrätään Suomen riistakeskuksen työjärjestyksellä.

(riistahallintolaki, 158/2011)

Yleisiä hovioikeuksia ovat Turun, Vaasan, Itä-Suomen, Helsingin, Kouvolan ja Rovaniemen hovioikeudet.

(hovioikeuslaki, 56/1994)

Seuraava jakso:

Sisällysluettelo Sulje