Finlex

Lainkirjoittajan opas

Kansallisten säädösten valmistelua koskevat ohjeet

Voit linkittää suoraan otsikkoon kopioimalla osoitteen selaimen osoitepalkista.

19.2 EU:n perussopimukset ja säädökset

19.2.1 Perussopimukset ja liittymissopimus

Perussopimuksiin ei yleensä viitata lakitekstissä, mutta jos niihin on viitattava, niiden virallinen nimi kirjoitetaan kansallisessa säädöstekstissä kokonaisuudessaan kuten hallituksen esityksen perusteluissa, kun sopimus mainitaan ensimmäisen kerran. Kansallisessa säädöstekstissä ei saa käyttää lyhenteitä, mutta hallituksen esityksen perusteluissa voidaan ottaa käyttöön lyhytnimi ”EU-sopimus” tai ”EUT-sopimus”, jolloin viittaustapa on seuraava (ks. myös jakso 6.2 1):

Euroopan unionista tehty sopimus, jäljempänä EU-sopimus
Euroopan unionin toiminnasta tehty sopimus, jäljempänä EUT-sopimus
Viitattaessa perussopimusten artikloihin säädöstekstissä tulee aina kirjoittaa auki perussopimuksen nimi kokonaisuudessaan. Hallituksen esityksen perusteluissa voidaan käyttää lyhennettä ”SEU” tai ”SEUT” erillisellä maininnalla seuraavasti:
Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artikla, jäljempänä SEU 6 artikla
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 7 artikla, jäljempänä  SEUT 7 artikla
Euroopan unioni on korvannut Euroopan yhteisön, minkä vuoksi ilmaisua ”Euroopan unioni” tulee käyttää ”Euroopan yhteisön” asemesta kansallisessa säädösvalmistelussa 2. Perussopimusten artikloihin viitattaessa säädöstekstissä tai hallituksen esityksen perusteluissa käytetään niiden voimassa olevia numeroita, ellei ole tarpeen viitata määräykseen sellaisena kuin se oli ennen Lissabonin sopimuksen voimaantuloa. Näin voi olla esimerkiksi selostettaessa hallituksen esityksen perusteluissa asiaan liittyviä aikaisempia oikeusnormeja tai oikeuskäytäntöä. Tältä osin ei ole olemassa vakiintunutta viittaustapaa, vaan perusteluissa selostetaan vapaamuotoisesti, mikä on vanhan määräyksen suhde nykyiseen määräykseen.
Suomen liittymisestä EU:hun on tehty liittymissopimus, joka sisältää vain muutaman artiklan, ja varsinaiset liittymisehdot sekä liittymisen vuoksi perussopimuksiin tehdyt mukautukset sisältyvät liittymissopimukseen liitettyyn liittymisasiakirjaan. Jos liittymissopimukseen halutaan viitata hallituksen esityksen perusteluissa, voidaan sopimuksen pitkän virallisen nimen 3 asemesta käyttää lyhytnimeä seuraavasti:
Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehty sopimus, jäljempänä liittymissopimus
Liittymisasiakirjan artikloihin, joista liittymissopimuksen varsinainen asiasisältö löytyy, voidaan viitata seuraavasti:
Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehtyyn sopimukseen liittyvän asiakirjan, jäljempänä liittymisasiakirja, 24 artiklan mukaan…
EU:n perusasiakirjojen nimiä on koottu liitteeseen 3.

19.2.2 Säädöksiin viittaaminen

 4

Säädöksen nimike

EU-säädöksen nimikkeestä käy asiasisällön lisäksi ilmi säädöksen antanut toimielin, säädöstyyppi ja päivä, jona säädös on annettu. Nimikkeeseen kuuluu yleensä myös säädöksen tunnus, joka muodostuu säädöksen juoksevasta numerosta, vuosiluvusta ja säädöksen oikeusperustana olevan perussopimuksen tai sen osan tunnuksesta. Säädökselle on välillä sen nimikkeessä annettu lyhytnimike.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/802, annettu 11 päivänä toukokuuta 2016, tiettyjen nestemäisten polttoaineiden rikkipitoisuuden vähentämisestä

komission delegoitu asetus (EU) 2019/1702, annettu 1 päivänä elokuuta 2019,  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/2031 täydentämisestä vahvistamalla prioriteettituhoojien luettelo

neuvoston päätös (EU) 2016/228, annettu 14 päivänä heinäkuuta 2016, kriisinratkaisumenettelystä

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus)

 

Viittaaminen säädöksen nimikkeeseen

Kansallisessa säädöksessä käytetään EU-säädöksestäkin muotoa ”siitä ja siitä” annettu säädös siihen viitattaessa. Antamispäivää ei mainita. Säädöksen tunnus numeroineen kirjoitetaan näkyviin riippumatta siitä, minkälaisesta säädöksestä on kyse ja vaikka tunnus ei sisältyisi itse nimikkeeseen. Lisäksi tunnus numeroineen mainitaan joka kerran säädöstekstissä säädökseen viitattaessa, jollei säädöksestä se ensimmäisen kerran säädöstekstissä mainittaessa oteta käyttöön lyhytnimikettä. Jos säädökselle on sen nimikkeessä annettu lyhytnimike, se mainitaan viittauksen lopussa.

tiettyjen nestemäisten polttoaineiden rikkipitoisuuden vähentämisestä annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/802

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/2031 täydentämisestä vahvistamalla prioriteettituhoojien luettelo annettu komission delegoitu asetus (EU) 2019/1702

kriisinratkaisumenettelystä annettu neuvoston päätös (EU) 2016/228

luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus)

Viitattaessa kansallisessa säädösvalmistelussa yleisesti sellaiseen lainsäädäntöön, joka voimaan tullessaan on ollut yhteisön lainsäädäntöä, ilmaisua ”Euroopan unioni” käytetään ”Euroopan yhteisön” asemesta, ellei ole erityistä syytä poiketa tästä. Syy poiketa on esimerkiksi viitattaessa nimeltä säädökseen, jossa edelleen esiintyy sana ”yhteisö”. 5

Lyhytnimike

Myös EU-säädöksestä voidaan käyttää kutsumanimikettä eli lyhytnimikettä. Se on suositeltavaakin, jos säädöksen nimike on pitkä ja säädökseen viitataan useita kertoja. Edellytyksenä on, että nimike kirjoitetaan edellä esitetyllä tavalla, kun se mainitaan ensimmäisen kerran, ja samalla mainitaan, mitä lyhytnimikettä jäljempänä säädöksessä tullaan käyttämään. Jos EU-säädöksen nimikkeessä kuitenkin on annettu säädökselle lyhytnimike, jota jäljempänä säädöksessä käytetään, lyhytnimikettä ei toisteta.

 

matkustajarekisteritietojen (PNR) käytöstä terrorismirikosten ja vakavan rikollisuuden ennalta estämistä, paljastamista ja tutkintaa sekä tällaisiin rikoksiin liittyviä syytetoimia varten   annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/681, jäljempänä matkustajarekisteridirektiivi

Kielto viitata pelkkään tunnukseen

Säädöstekstissä ei saa viitata EU-säädökseen pelkästään sen tunnuksella. Vain esimerkiksi taulukoissa saattaa pelkkään tunnukseen, säädöstyyppiin ja säädöksen antajaan viittaaminen olla riittävää.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/97

komission delegoitu asetus (EU) 2016/161

neuvoston päätös (EU) 2016/768

Artiklan rakenne ja artikloihin viittaaminen

EU-säädösten artiklat jakautuvat kohtiin ja alakohtiin, ja niissä voi olla luetelmakohtia. Artiklassa voi olla myös johdantolause tai johdantokappale. Artikloihin viitataan seuraavasti:

2 artikla,

2-4 artikla,

2, 4 ja 6 artikla.

Kohtien ja alakohtien järjestys voi olla numeroin merkitty ja alakohtien järjestys myös kirjaimin merkitty. Jos kohtaa tai alakohtaa ei ole näin merkitty, siihen viitataan kirjaimin ilmaistuna järjestyslukuna. Seuraavassa on esimerkkejä viittauksesta kohtaan ja alakohtaan:

7 artiklan 2 kohta,
7 artiklan 2 ja 3 kohta,
7 artiklan 2 kohdan kolmas alakohta,

7 artiklan neljäs kohta,

7 artiklan 5 kohdan a alakohta,
7 artiklan 6 kohdan a alakohdan i alakohta.

Luetelmakohta on luetelmaviivalla (niin sanotulla ranskalaisella viivalla) alkava artiklan osa. Siihen viitataan kirjaimin ilmaistuna järjestyslukuna seuraavasti:

7 artiklan 2 kohdan kolmas luetelmakohta.

Toisin kuin EU-säädöksissä suomalaisissa säädösteksteissä ei koskaan viitata virkkeeseen artiklan osana.

1 artikla
1 artiklan 1 kohta1. Tämän direktiivin säännösten tarkoituksena on varmistaa, että markkinoille saatettavat tuotteet ovat turvallisia.
1 artiklan 2 kohdan
ensimmäinen alakohta
2. Tämän direktiivin säännöksiä sovelletaan, jos yhteisön lainsäädännössä ei ole kyseisten tuotteiden turvallisuutta koskevia erityissäännöksiä.
1 artiklan 2 kohdan
toinen alakohta
Erityisesti silloin, kun yhteisön lainsäädännön erityissäännökset sisältävät niiden tarkoittamia tuotteita koskevia turvallisuusmääräyksiä, tämän direktiivin 2–4 artiklan säännöksiä ei missään olosuhteissa sovelleta kyseisiin tuotteisiin.
1 artiklan 2 kohdan
kolmas alakohta
Jos yhteisön lainsäädännön erityissäännöksissä on ainoastaan tiettyjä kyseisten tuotteiden turvallisuuteen tai niiden aiheuttamaan vaaraan liittyviä seikkoja koskevia säännöksiä, kyseisiä säännöksiä sovelletaan tällaisiin tuotteiden turvallisuutta tai niiden aiheuttamaa vaaraa koskeviin seikkoihin.
2 artikla
2 artiklan ensimmäinen
kohta
Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan ennen 1 päivää tammikuuta 1992. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.
2 artiklan toinen kohtaNäissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niitä virallisesti julkaistaessa niihin on liitettävä viittaus tähän direktiiviin. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.
6 artikla
6 artiklan johdantolauseKomissio seuraa zoonoositilanteen kehitystä yhteisössä erityisesti 5 ja 8 artiklan mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella, ja:
6 artiklan a alakohtaa) toteuttaa erityistutkimuksia erityisesti zoonoosien aiheuttajien, taudinmääritysmenetelmien ja valvontatoimenpiteiden aiheuttamien vaarojen arvioimiseksi, yhteistyössä toimivaltaisten kansallisten laboratorioiden, 13 artiklassa tarkoitettujen yhteisön vertailulaboratorioiden ja päätöksellä 81/651/ETY perustetun eläinlääkintäalan tiedekomitean kanssa;
6 artiklan b alakohtab) määrittää 16 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen näytteiden keräys- ja tutkimusmenetelmät 3 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa hyväksytyissä kansallisissa laboratorioissa, ja salmonellan kohdalla tämä on tehtävä ennen 17 artiklassa vahvistettua määräpäivää;
6 artiklan c alakohtac) määrittelee zoonoosien torjuntaa koskevien toimenpiteiden suuntaviivat.

EU-säädösten ja niiden osien nimiä tarkastellaan myös liitteessä 3.

Alaviitteet:

Seuraava jakso:

Sisällysluettelo Sulje