Finlex

Lainkirjoittajan opas

Kansallisten säädösten valmistelua koskevat ohjeet

Voit linkittää suoraan otsikkoon kopioimalla osoitteen selaimen osoitepalkista.

20.1 Voimaantuloa koskevat perustuslain säännökset

20.1.1 Voimaantuloajankohdasta säätäminen

Perustuslain 79 §:n 3 momentin mukaan laista tulee käydä ilmi, milloin se tulee voimaan. Jollei laki kuitenkaan ole julkaistu viimeistään säädettynä voimaantuloajankohtana, se tulee voimaan lain julkaisemispäivänä. Lisäksi laissa voidaan erityisestä syystä säätää, että sen voimaantuloajankohdasta säädetään asetuksella.

Lain voimaantulo voidaan periaatteessa sitoa johonkin tapahtumaan, jonka kuitenkin tulee ilmetä säädöskokoelmasta. Niinpä lain voimaantuloa ei voi suoraan sitoa vaikkapa Euroopan unionin säädöksen voimaantuloon (PeVL 24/2009 vp). Samasta syystä myöskään kansainvälisoikeudellista sopimusta koskevaa voimaanpanolakia ei voida säätää tulemaan voimaan samanaikaisesti sopimuksen kansainvälisoikeudellisen voimaantulon kanssa. Sen sijaan tämän tyyppisten tapahtumien on katsottu muodostavan sellaisen erityisen syyn, että säädösten voimaantulosta voidaan säätää asetuksella. 1

Perustuslain 79 §:n 3 momentissa tarkoitettuna erityisenä syynä on perustuslakivaliokunnan käytännössä yleisemminkin pidetty muun muassa sitä, että lainsäädäntö on sidoksissa Euroopan unionin oikeuteen 2. Esimerkiksi hallituksen esityksen 112/2007 vp perustelujen mukaan voimaantulosta säädettäisiin sen jälkeen, kun ehdotettuun lakiin sisältyvästä valtiontuesta on asianmukaisesti ilmoitettu ja tukijärjestelmien yhdenmukaisuus yhteisön lainsäädännön kanssa varmistettu.

Sitä vastoin lain voimaantulon riippumista Viron tupakkatuotteiden markkinoiden kehityksestä riippuvista tupakkaveron korotuksista ja niiden vaikutuksista tupakan hintaan perustuslakivaliokunta ei pitänyt seikkana, joka muodostaisi perustuslain 79 §:n 3 momentissa tarkoitetun erityisen syyn 3, vaan lakiin tuli ottaa tavanomainen voimaantulosäännös. Ajan varaaminen lain voimaantulosta johtuville hallinnollisille toimenpiteille, käytännön järjestelyille ja tiedottamiselle ei myöskään perustuslakivaliokunnan mukaan täytä erityisen syyn vaatimusta 4. Tuollaiset toimet ovat tavanomaisia lähes kaikelle lainsäädännölle, ja tarvittava aika niille voidaan varata päätettäessä lain voimaantuloajankohdasta lakia vahvistettaessa 5. Perustuslain 79 §:n 3 momentissa tarkoitettua erityistä syytä ei myöskään muodosta pelkästään se, että kotimaista lakia muutetaan vastaamaan kansainvälisoikeudellisia sopimusvelvoitteita 6.

Jaksossa 20.2.5 (Poikkeuksellinen voimaantulosäännös muutettaessa lakia ennen sen voimaantuloa) on esimerkki eduskunnassa hyväksytystä voimaantulosäännöksestä, jonka mukaan lain voimaantulopäivä määräytyy toisen lain voimaantulon perusteella. Tässä tapauksessa voimaantuloajankohta tulee käymään ilmi Suomen säädöskokoelmasta.

Lain voimaantuloajankohdasta voidaan perustuslain 79 §:n 3 momentin estämättä säätää muussa laissa, esimerkiksi erillisessä voimaanpanolaissa.

20.1.2 Julkaiseminen edellytyksenä voimaantulolle

Jollei lakia ole julkaistu viimeistään säädettynä voimaantuloajankohtana, se tulee perustuslain 79 §:n 3 momentin mukaan voimaan julkaisemispäivänä. Suomen säädöskokoelmasta annetun lain (188/2000) 7 §:n 2 momentin mukaan myös muusta säädöksestä kuin laista tulee käydä ilmi, milloin se tulee voimaan. Jollei säädöstä ole julkaistu viimeistään siinä mainittuna voimaantuloajankohtana, se tulee voimaan julkaisemispäivänä.

20.1.3 Kansainvälisen velvoitteen voimaan saattaminen

Lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset

Perustuslain 95 §:n 1 momentin mukaan valtiosopimuksen ja muun kansainvälisen velvoitteen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset saatetaan voimaan lailla.

Muut kansainväliset velvoitteet

Muilta kuin lainsäädännön alaan kuuluvilta määräyksin kansainväliset velvoitteet saatettiin perustuslain 95 §:n 1 momentin mukaan 29 päivään helmikuuta 2012 asti voimaan tasavallan presidentin asetuksella. Momenttia muutettiin 1 päivänä maaliskuuta 2012 voimaan tulleella (perustus)lailla (1112/2011). Valtiosopimuksen ja muun kansainvälisen velvoitteen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset saatetaan edelleen voimaan lailla, mutta muilta osin kansainväliset velvoitteet saatetaan voimaan asetuksella.

Voimaansaattamisasetuksen antajaa ei siis enää yksilöidä perustuslain 95 §:ssä, vaan perusteet asetuksen antamista koskevalle toimivallanjaolle ovat voimaansaattamisasetusten kohdalla samat kuin asetuksenantovallan jakautumisessa yleisesti perustuslain 80 §:n mukaan (ks. jaksot 13.2–13.4). Perustuslain muuttamiseen johtaneen hallituksen esityksen perustelujen (HE 60/2010 vp, s. 46) mukaan voimaansaattamisasetus annetaan säännönmukaisesti sen jälkeen, kun Suomi on jo ilmoittanut sitoutumisestaan kansainväliseen velvoitteeseen. Voimaansaattamisasetuksessa on kysymys toimesta, jolla kansainvälinen velvoite saatetaan osaksi valtionsisäistä oikeusjärjestystä. Tällainen täytäntöönpanotoimi kuuluu valtioneuvoston ja joissakin tapauksissa ministeriön vastuulle. Voimaan saattaminen voi esityksen perustelujen mukaan tapahtua ministeriön asetuksella, jos sopimuksentekovaltaa ja siihen liittyvää voimaansaattamisvaltaa on voimaansaattamislailla tai muulla kansallisella lailla siirretty ministeriölle.

Alaviitteet:

Seuraava jakso:

Sisällysluettelo Sulje