Finlex

Lainkirjoittajan opas

Kansallisten säädösten valmistelua koskevat ohjeet

Voit linkittää suoraan otsikkoon kopioimalla osoitteen selaimen osoitepalkista.

21.1 Vanhan ja uuden lain soveltaminen sekä siirtymäsäännökset

Siirtymäkausi ja siirtymäsäännösten tarve

Uudessa laissa joudutaan usein säätämään siitä, kuinka ennen sen voimaantuloa tapahtuneita asioita tai harjoitettua toimintaa kohdellaan siirtymäkautena uuden lain tultua voimaan. Asioita tai toimintaa ei kenties aikaisemmin ole lainkaan säännelty tai uudella lailla niitä säännellään ainakin jollakin tavoin aikaisemmasta poikkeavasti. Tällaisessa tilanteessa saattaa olla tarpeen säätää, minkälaisiin asioihin tai toimintaan uutta lakia sovelletaan, taikka vanhan lain soveltamista jatkettavaksi vielä uuden lain tultua voimaan tai uuden lain jotkin vaikutukset ulottuviksi jo vanhan lain aikaisiin tapahtumiin.

Säännöksiä, joita sovelletaan siirryttäessä (vanhan lain soveltamisesta) uuden lain soveltamiseen, kutsutaan siirtymäsäännöksiksi. Niille on ominaista, että niiden soveltaminen lakkaa siirtymäkauden jälkeen itsestään, kun ei enää ole tapauksia, joihin niitä sovellettaisiin. Siirtymäsäännöksiä ei erikseen kumota niiden käyttötarkoituksen päätyttyä. Siirtymäsäännöksiä voidaan joutua muuttamaan – esimerkiksi niihin päätyneen virheen vuoksi tai aikaan sidotun siirtymäkauden pidentämiseksi.

Koska lakia lähtökohtaisesti aletaan soveltaa sen voimaantulopäivänä ja koska kaikkeen toimintaan lähtökohtaisesti sovelletaan soveltamishetkellä voimassa olevaa lakia, mitään ylimääräistä ei säädetä, jollei mainituista lähtökohdista haluta poiketa. Siirtymäsäännöksiä ei tarvita, jos lakia aletaan kaikilta osin soveltaa sen voimaantulopäivästä eikä lain vaikutusten haluta ulottuvan menneeseen aikaan.

Siirtymäkautta voidaan kuitenkin joutua sääntelemään esimerkiksi säännöksin siitä,

– minkälaisiin vanhan lain aikana sattuneisiin tapauksiin tai tehtyihin tekoihin sovelletaan vanhaa lakia vielä uuden lain voimaan tultuakin, minkälaisiin puolestaan uutta lakia
– miten vanhan lain aikana sattuneisiin tapauksiin tai tehtyihin tekoihin sovelletaan vanhaa lakia uuden lain voimaan tultua, miten puolestaan uutta lakia
– voiko vanhan lain aikana alkanut tai aloitettu toiminta jatkua uuden lain tultua voimaan sekä minkälaisin edellytyksin, minkälaisena ja kuinka pitkään se voi jatkua
– kuinka vanhan lain mukaista organisaatiota tai toimielintä, sen henkilöstöä, varoja ja velkoja sekä sitoumuksia ja niistä johtuvia oikeuksia ja velvollisuuksia kohdellaan, kun organisaatio tai toimielin korvataan uuden lain mukaisella organisaatiolla tai toimielimellä taikka
– kuinka pian uudella lailla velvoitettujen on täytettävä uuden lain mukaiset velvollisuutensa tai kuinka pian ja miten vanhalla lailla velvoitetut vapautuvat velvoitteistaan.

Siirtymäsäännösten tarvetta pohdittaessa ja siirtymäsäännöksiä laadittaessa merkitystä on sillä, minkälaiseen tapahtumien ketjuun uuden lain voimaantulo saattaa vaikuttaa. Esimerkiksi vahingon korvaamista koskevassa asiassa voidaan erottaa ainakin seuraavat vaiheet:

1. Joku tekee teon tai sattuu tapahtuma, josta aiheutuu vahinkoa.
2. Vahinko ilmenee.
3. Vahinkoa kärsinyt saa tiedon vahingosta.
4. Vahinkoa kärsinyt esittää vahingonkorvausvaatimuksen.
5. Määrätään korvaus.
6. Maksetaan korvaus.

Tapahtumaketju saattaa olla missä tahansa vaiheessa lain sisällön muuttuessa, ja lain sisältöä saatetaan muuttaa eri tavoin. Saatetaan esimerkiksi laajentaa korvausvelvollisten joukkoa, rajoittaa korvausvastuu tahallisella teolla aiheutettuun vahinkoon, pienentää korvausvelvollisuuden määrää taikka lyhentää aikaa korvausvaatimuksen esittämiseen. Jos siirtymäsäännöksiä tarvitaan, niiden sanamuoto on valittava muutoslain sisällön mukaan.

Siirtymäsäännösten tarve tulee pohdittavaksi ainakin seuraavan kaltaisissa tilanteissa:

● Lailla on säädetty noudatettavaksi menettely jonkin oikeuden tai etuuden saamiseksi. Menettely alkaa asian panemisella vireille ja päättyy päätökseen tai siihen, kun menettelyssä tehty päätös saa lainvoiman. Jos oikeuden tai etuuden saamisen edellytyksiä taikka menettelyn jotakin vaihetta koskevaa sääntelyä muutetaan, tulee harkittavaksi, kumpaa lakia, uutta vai vanhaa, sovelletaan tapauksiin, jotka ovat vireillä uuden lain tullessa voimaan. Jos asian käsittelevä viranomainen vaihtuu, on säädettävä siitä, kumpi viranomainen, vanhan vai uuden lain mukainen, käsittelee vireillä olevat asiat loppuun.

Vanhan lain soveltaminen

Hakemukseen, joka on tehty ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan (kuitenkin) tämän lain voimaan tullessa voimassa ollutta 24 §:ää.

Tämän lain voimaan tullessa markkinaoikeudessa tai korkeimmassa hallinto-oikeudessa vireillä ollut asia käsitellään loppuun noudattaen tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

● Jollakulla on lakiin perustuva oikeus tai velvollisuus, mutta säännöksiä oikeuden tai velvollisuuden sisällöstä taikka sen toteuttamista koskevan vaatimuksen käsittelystä muutetaan uudella lailla ennen kuin oikeuden tai velvollisuuden olemassaolo on ilmennyt taikka sen toteuttamista koskeva vaatimus tehty tai käsitelty. On ratkaistava, ulottuuko uusi laki vanhan lain aikana syntyneeseen oikeuteen tai velvollisuuteen.

Vanhan lain soveltaminen

Jos vahinkoa aiheuttanut teko on tehty ennen tämän lain voimaantuloa, velvollisuuteen korvata vahinko sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Ennen tämän lain voimaantuloa tehdyllä rikoksella aiheutetun vahingon perusteella toistuvina suorituksina maksettavan korvauksen muuttamiseen sovelletaan kumotun lain 22 §:n 1 momenttia.

Jos kiinteistö tai sen osa on hankittu ennen tämän lain voimaantuloa, verovelvollisuuteen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Uuden lain soveltaminen

Tämän lain 2 luvun 24―28 §:ää sovelletaan myös ennen lain voimaantuloa annettuun ulosottoperusteeseen ja siinä tarkoitettuun saatavaan sekä lain voimaan tullessa vireillä olleeseen ulosottoasiaan. Jos kuitenkin ulosottoperuste on annettu ennen 1 päivää maaliskuuta 1993, ulosottoperusteen määräaika ja saatavan vanhentuminen lasketaan mainitusta päivästä.

Tätä lakia sovelletaan myös lain voimaan tullessa tuomioistuimessa vireillä olleisiin sakon muuntorangaistusasioihin, jos sakkoa ei tuolloin vielä ollut muunnettu vankeudeksi.

● Lain sisältöä muutetaan uudella lailla niin, että vanhan lain mukaan sallittu toiminta kielletään, sitä rajoitetaan tai sille asetetaan uusia edellytyksiä. Tulee tarpeelliseksi säätää siitä, miten vanhan lain aikana aloitettua tai harjoitettua toimintaa kohdellaan uuden lain tullessa voimaan.

Toiminnan jatkaminen

Postiyritys, jolla on tämän lain voimaan tullessa oikeus postimerkkien julkaisemiseen, saa jatkaa postimerkkien julkaisemista toimilupakautensa ajan.

Kolmannen maan luottolaitoksen sivuliike, jolla on tämän lain voimaan tullessa voimassa oleva kumotun lain nojalla myönnetty toimilupa, saa edelleen harjoittaa luottolaitostoimintaa Suomessa sanotun toimiluvan mukaisesti.

Joka lain voimaan tullessa pitää löytötavaratoimistoa ennen lain voimaantuloa myönnetyn luvan nojalla, saa jatkaa luvan mukaista toimintaa uutta lupaa hakematta.

Uuden lain voimaan tullessa kumottavan lain nojalla asetetun toimielimen tai vastaavan asemasta säätäminen

Tämän lain voimaan tullessa valvontalautakunnan jäseninä olevien toimikausi jatkuu sen määräajan loppuun, joksi heidät on valittu tai nimitetty. Sen estämättä, mitä 7 a §:n 1 momentissa säädetään, nimitettäessä ensimmäistä kertaa luvan saaneita oikeudenkäyntiavustajia valvontalautakunnan jäseniksi ja heidän varajäsenikseen heihin sovelletaan mainitussa momentissa muille kuin asianajajille ja luvan saaneille oikeudenkäyntiavustajille säädettyjä kelpoisuusvaatimuksia. Mainituista jäsenistä toisen jäsenen ja hänen varajäsenensä toimikausi on yksi vuosi ja toisen jäsenen ja hänen varajäsenensä toimikausi on kaksi vuotta.

Tämän lain voimaan tullessa toimiva julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta toimii toimikautensa loppuun tässä laissa tarkoitettuna neuvottelukuntana.

Vesioikeudellisia yhteisöjä koskevia tämän lain säännöksiä sovelletaan myös ennen lain voimaantuloa perustettuihin vesioikeudellisiin yhteisöihin.

Jos yhteisön sääntöihin sisältyy tämän lain vastainen määräys, määräyksen asemesta sovelletaan tämän lain säännöstä.

● Uudella lailla asetetaan kelpoisuudelle tai toimivallan käyttämiselle uusia edellytyksiä. On tarpeen säätää, riittävätkö vanhan lain mukaiset edellytykset.

Kelpoisuusvaatimusten muuttaminen

Tämän lain voimaan tullessa hätäkeskuspäivystäjän virkaan nimitettynä oleva on edelleen kelpoinen virkaansa.

Joka tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan on ollut kelpoinen toimimaan oikeudenkäyntiasiamiehenä ja -avustajana, on kelpoinen toimimaan oikeudenkäyntiasiamiehenä ja -avustajana yhden vuoden ajan tämän lain voimaantulosta. Lisäksi se, joka tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan on ollut kelpoinen toimimaan oikeudenkäyntiasiamiehenä ja -avustajana, on, jos hän hakee luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetussa laissa tarkoitettua lupaa kolme kuukautta ennen mainitun lain 30 §:n 3 momentissa tarkoitetun määräajan päättymistä ja jos hakemusta ei ole lainvoimaisesti ratkaistu vuoden kuluessa mainitun lain voimaantulosta, kelpoinen toimimaan oikeudenkäyntiasiamiehenä ja -avustajana siihen saakka, kunnes hänen hakemuksensa on lainvoimaisesti ratkaistu.

Toimivallan jatkuminen

Tämän lain voimaan tullessa voimassa olleessa 97 §:ssä tarkoitetun valan tai vakuutuksen tehneen kalastuksenvalvojan toimivalta on voimassa kuusi kuukautta tämän lain voimaantulosta.

● Uudella lailla lakkautetaan viranomainen ja siirretään sen tehtävät toiselle tai kokonaan uudelle viranomaiselle taikka usealle viranomaiselle. Vastaavasti saatetaan yhdistää kaksi viranomaista yhdeksi tai jakaa yksi kahdeksi. Jos tällaisessa tapauksessa viranomaistehtäviä siirretään aikaisempaa useammalle viranomaiselle, on säädettävä siitä, mitkä tehtävät kullekin siirtyvät. Henkilöstön oikeusasemasta ei sitä vastoin yleensä ole enää aihetta säätää erikseen, sillä henkilöstön asemaa erityyppisissä organisaation muutostilanteissa koskevat säännökset sisällytettiin vuoden 2012 alusta valtion virkamieslain (750/1994) 2 lukuun lailla 1548/2011. Tästä ja informatiivisesta viittauksesta valtion virkamieslakiin kerrotaan jaksossa 9.7.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2012.

Tällä lailla kumotaan Valtion elokuvatarkastamosta annettu laki (776/2000), jäljempänä kumottava laki.

Kumottavassa laissa tarkoitettu Valtion elokuvatarkastamo muuttuu tässä laissa tarkoitetuksi Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskukseksi.

Varoja, velkoja, sopimuksia, velvoitteita ja sitoumuksia koskevat siirtymäsäännökset

Kumottavan lain mukaiset metsäkeskukset yhdistyvät metsäkeskukseksi tämän lain tullessa voimaan.

Metsäkeskukselle siirtyvät kaikki kumottavan lain mukaisten metsäkeskusten varat ja velat sekä sopimukset ja muut sitoumukset samoin kuin niistä johtuvat tai muut oikeudet ja velvoitteet.

Metsäkeskukselle siirtyy se osa kehittämiskeskuksen varoista, veloista, sopimuksista, velvoitteista ja oikeuksista, joka liittyy Suomen metsäkeskuksen metsätietojärjestelmästä annetussa laissa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseen sekä metsäkeskuksen tietohallinnon ja tietojärjestelmien kehittämiseen ja ylläpitoon. Omaisuuden siirtymisestä säädetään tarvittaessa tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Metsäkeskukselle siirtyvät myös sellaiset kehittämiskeskuksen tekemät sopimukset ja muut sitoumukset samoin kuin niistä johtuvat oikeudet ja velvollisuudet, jotka sopimuksen, toimeksiannon tai muun vastaavan syyn perusteella liittyvät kumottavan lain mukaisten metsäkeskusten toimintaan tai jotka kehittämiskeskus on tehnyt näiden puolesta.

Toiminnan saattaminen uuden lain mukaiseksi

Ennen tämän lain voimaantuloa käyttöön otetut luottotietorekisterit on saatettava lain mukaisiksi vuoden kuluessa tämän lain voimaantulosta.

Yhteistoiminta-alueen on aloitettava toimintansa viimeistään vuoden 2013 alussa.

Elintarviketurvallisuusvirastolla tulee olla lain 8 §:n mukainen ohjelma ja aluehallintoviranomaisella 9 §:n mukainen suunnitelma vuoden kuluessa lain voimaantulosta. Kunnalla tulee olla 10 §:n mukainen suunnitelma kahden vuoden kuluessa lain voimaantulosta.

Elinkeinonharjoittaja, joka tämän lain voimaan tullessa harjoittaa 1 §:n 2 momentissa tarkoitettua toimintaa ja joka tekee 5 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetun rekisteri-ilmoituksen kahden kuukauden kuluessa lain voimaantulosta, saa jatkaa toimintaansa, kunnes päätös rekisteriin merkitsemisestä on tehty.

Kumotun lain 16 §:n 1 momentin säännöksiä tilintarkastajasta sovelletaan tämän lain 19 §:n 1 momentin estämättä tilikausina, jotka päättyvät viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2010.

● Eräissä tapauksissa on selkeää säätää siitä, milloin lakia ”sovelletaan ensimmäisen kerran”.

Tämä laki tulee voimaan 31 päivänä maaliskuuta 2011.

Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran määriteltäessä 1  päivänä heinäkuuta 2011 voimaan tulevaa täydennyskerrointa.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009. Lain 98 a § on voimassa 31 päivään joulukuuta 2011.

Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2009 toimitettavassa verotuksessa. Lain 98 a §:ää sovelletaan kuitenkin ainoastaan vuosilta 2009―2011 toimitettavassa verotuksessa.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011.

Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran apteekkimaksuun, joka määrätään apteekkiliikkeen vuoden 2010 liikevaihdon perusteella.

● Siirtymäsääntelyn sisältönä voi olla myös se, että viranomaisen tehtävänä on valita laeista se, joka on oikeusalamaiselle edullisempi.

Hakijan kannalta edullisemman lain soveltaminen

Tämän lain voimaan tullessa vireillä olleeseen kansalaisuushakemukseen sovelletaan 13 §:n 1 momentin 3 kohdan ja 19 §:n asemesta lain voimaan tullessa voimassa olleen 13 §:n 1 momentin 3 kohdan ja 19 §:n säännöksiä nuhteettomuusedellytyksestä sekä 13 §:n 1 momentin 6 kohdan, 17, 18 a tai 18 b §:n asemesta lain voimaan tullessa voimassa olleen 13 §:n 1 momentin 6 kohdan ja 18 §:n 2 momentin säännöksiä kielitaitoedellytyksestä, jos lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten soveltaminen johtaa hakijalle tämän lain säännöksiä edullisempaan lopputulokseen.

Uuden lain myötä vanhentuvat viittaukset

Vanhaan lakiin saatetaan viitata lainsäädännössä niin monessa kohdin, että ei ole tarkoituksenmukaista ryhtyä muuttamaan asianomaisia lainkohtia uutta lakia säädettäessä. Tällöin yleensä kirjoitetaan säännös siitä, että muussa laissa tai muualla lainsäädännössä olevalla viittauksella vanhaan lakiin tarkoitetaan viittausta uuteen lakiin. Säännös kirjoitetaan passiivimuotoon (viittauksella tarkoitetaan), ei aktiivimuotoon (”viittaus tarkoittaa”).

Säännös viittauksista vanhaan lakiin

Muualla laissa olevalla viittauksella metsäkeskuksista ja metsätalouden kehittämiskeskuksesta annettuun lakiin tarkoitetaan tämän lain tultua voimaan viittausta tähän lakiin.

Jos muualla lainsäädännössä viitataan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleeseen eläinlääkintähuoltolakiin, sen asemesta sovelletaan tätä lakia.

Jos kuitenkin sääntely samalla merkitsee julkista vallankäyttöä sisältävän toimivallan siirtoa viranomaisten välillä, asiaa ei voida jättää yllä olevan kaltaisen yleislausekkeen varaan, vaan on samalla muutettava koko lainsäädäntö vastaamaan uutta tilannetta niin, että säännöksistä käy suoraan ilmi viranomainen, jolle toimivalta kussakin asiassa kuuluu. 1

Useita vanhoja lakeja

Joissakin tapauksissa siirtymäsäännöksissä voidaan joutua säätämään siitä, kuinka uuden lain tultua voimaan kohdellaan asiaa tai tapahtumaa, jonka kannalta merkitystä voi olla jollakin vanhalla lailla kumotun lain aikaisella tai sitäkin vanhemmalla seikalla.

Kaksi ensimmäistä esimerkkiä ovat adoptiolaista (22/2012). Siirtymäsääntelyssä viitataan niin vuonna 1979 lapseksiottamisesta annettuun lakiin (32/1979) kuin sitä edeltäneeseen oikeustilaan. Lisäksi lapseksiottamisesta annettiin vuonna 1985 uusi laki (153/1985), joka kumottiin adoptiolailla. Siirtymäsääntelyssä joudutaan viittaamaan lainsäädäntöön neljältä eri ajalta. Lisäksi siinä joudutaan eri aikojen lainsäädäntöön viitattaessa käyttämään eri ilmaisuja – ottolapsi, adoptiolapsi, lapseksiottaminen, adoptio –, sillä adoptiolaissa luovuttiin ilmaisusta lapseksiottaminen. Kolmas esimerkki on vesilaista (587/2011). Pykälässä säädetään mahdollisuudesta vaatia muutoksia ennen vuoden 2011 vesilailla kumotun vuoden 1961 vesilain (264/1961) voimaantuloa myönnetyn luvan perusteella vesistöön tehtyihin rakenteisiin samalla tavoin kuin kumotussa vuoden 1961 vesilain 2 luvun 29 §:ssä.

Viittaaminen ennen kumotun lain voimaantuloa tapahtuneisiin asioihin
99 §
Ennen vuotta 1980 tapahtuneet adoptiot

Jos tuomioistuin on ennen 1 päivää tammikuuta 1980 antanut suostumuksen ottolapsen ottamiseen, adoptioon sovelletaan silloin voimassa olleita säännöksiä, jollei jäljempänä toisin säädetä.

Adoptiota ei voi purkaa tuomioistuimen päätöksellä silloinkaan, kun se on tapahtunut ennen 1 päivää tammikuuta 1980.

Jos tuomioistuin on ennen 1 päivää tammikuuta 1980 antanut suostumuksen ottolapsen ottamiseen, tuomioistuimen on adoptiolapsen hakemuksesta vahvistettava, että adoptioon sovelletaan tämän lain säännöksiä. Asia tutkitaan käräjäoikeudessa, joka oikeudenkäymiskaaren 10 luvun säännösten mukaan olisi toimivaltainen adoption vahvistamista koskevassa asiassa.

100 §
Perintöoikeus ennen vuotta 1980 tapahtuneissa adoptioissa

Jos tuomioistuin on ennen 1 päivää tammikuuta 1980 antanut suostumuksen ottolapsen ottamiseen, adoptiolapsen ja tämän jälkeläisten perintöoikeuteen sekä oikeuteen periä adoptiolapsi ja tämän jälkeläiset sovelletaan suostumusta annettaessa voimassa olleita säännöksiä.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei kuitenkaan sovelleta, jos tuomioistuin on lapseksiottamisesta annetun lain 56 §:n 3 momentin nojalla vahvistanut, että ottolapsisuhteeseen sovelletaan mainitun lain säännöksiä, tai tämän lain 99 §:n 3 momentin nojalla vahvistanut, että adoptioon sovelletaan tämän lain säännöksiä. Jos perittävä kuitenkin on kuollut ennen tuomioistuimen päätöksen antamista, oikeus perittävän jäämistöön määräytyy 1 momentissa tarkoitettua suostumusta annettaessa voimassa olleiden säännösten mukaan, jollei 3 momentista muuta johdu.

Jos perittävä on kuollut tämän lain tultua voimaan, suostumusta annettaessa voimassa olleiden säännösten asemesta sovelletaan 1 momentista poiketen tämän lain säännöksiä, vaikka tuomioistuin on antanut suostumuksen ottolapsen ottamiseen ennen 1 päivää tammikuuta 1980:

1) ratkaistaessa, kenellä on oikeus adoptiolapselta tai tämän jälkeläiseltä jääneeseen perintöön; sekä

2) adoptiolapsen ja tämän jälkeläisten oikeuteen saada perintöä adoptiovanhemmilta ja näiden sukulaisilta.

19 luku
Voimaantulo
12 §
Aikaisemmin tehdyt rakennelmat

Jos ennen vanhan vesilain voimaantuloa voimassa olleiden säännösten nojalla on myönnetty lupa rakentaa vesistöön, lupaviranomainen voi hakemuksesta velvoittaa tällaisen luvan nojalla tehdyn rakennelman omistajan sallimaan kalakannan säilyttämistä, liikenteen turvaamista, uiton toimittamista tai vesistön tilan turvaamista varten tarpeellisten laitteiden tekeminen ja luovuttamaan käytettäväksi niitä varten tarvittavan vesimäärän.

Rakennelman omistajalle 1 momentissa tarkoitetusta velvoitteesta aiheutuva edunmenetys on korvattava, jos se ei ole vähäinen. Jos rakennelman omistaja kuitenkin olisi 1 momentissa tarkoitetun lainsäädännön mukaan ollut velvollinen korvauksetta poistamaan rakennelman eikä hän sitä halua poistaa, lupaviranomainen voi velvoittaa hänet omalla kustannuksellaan tekemään tarvittavat laitteet ja rakennelmat.

Siirtymäsäännösten sanamuoto: poikkeuksia pääsäännöstä

Koska pääsääntö on, että uuden lain tullessa voimaan aletaan soveltaa uutta lakia ja lakataan soveltamasta vanhaa, uuden lain soveltaminen ennen sen voimaantuloa on poikkeus, samoin vanhan lain soveltaminen sen tultua kumotuksi. Siirtymäsäännökset onkin selkeintä kirjoittaa poikkeuksiksi uuden lain soveltamisesta.

Ennen tämän lain voimaantuloa suoritetussa luotsauksessa aiheutuneen vahingon korvaamiseen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä, vaikka vahinko on ilmennyt vasta tämän lain tultua voimaan.

Jos vahinkoa aiheuttanut teko on tehty ennen tämän lain voimaantuloa, velvollisuuteen korvata vahinko sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Tämän lain 2 luvun 24―28 §:ää sovelletaan myös ennen lain voimaantuloa annettuun ulosottoperusteeseen ja siinä tarkoitettuun saatavaan sekä lain voimaan tullessa vireillä olleeseen ulosottoasiaan.

(siirtymäsäännöksiä voimaanpanolaissa:)

Jos yhtiökokouksen päätös on tehty ennen uuden lain voimaantuloa, päätettyyn asiaan ja siihen liittyviin rekisteröinteihin sekä muihin menettelyihin sovelletaan vanhaa lakia, jollei tästä laista johdu muuta.

Jos yhtiökokouksen päätös tehdään uuden lain tultua voimaan, kokouskutsuun, kokousasiakirjoihin sekä kokoukseen ilmoittautumiseen ja osallistumiseen sovelletaan uutta lakia jo ennen sen voimaantuloa, jollei tästä laista muuta johdu.

Yhtiö voi uuden lain vahvistamisen jälkeen, mutta ennen sen voimaantuloa, tehdä uuden lain 6 luvun 32―35 ja 37 §:ssä tarkoitetun päätöksen noudattaen uutta lakia. Jos päätös on ilmoitettava rekisteröitäväksi, ilmoitus voidaan tehdä ennen uuden lain voimaantuloa ja rekisteröidä siten, että päätös tulee voimaan samana päivänä kuin uusi laki. Muu päätös voidaan panna täytäntöön uuden lain tultua voimaan.

Selkeintä on yleensä myös nimenomaisesti kirjoittaa, kumpaa lakia, uutta vai vanhaa, tapaukseen sovelletaan. Ilmaisu ”tätä lakia ei sovelleta, jos vahinkoa aiheuttanut teko on tehty ennen tämän lain voimaantuloa” ei kerro, mitä lakia sovelletaan, joten sen kaltaisten ilmaisujen käyttö on syytä rajata tapauksiin, joissa säännellään uusi oikeudellinen ilmiö, kuten alla olevassa esimerkissä (opiskeluoikeuden peruuttaminen).

Toisinaan on makuasia, kuinka lain soveltamisalaa rajataan. On aivan loogista säätää siitä, minkälaisiin tapauksiin 43 a §:n 2 momenttia aletaan soveltaa (ensimmäinen alla olevista esimerkeistä). Koska lainkohdan soveltaminen kaikkiin opiskelijoihin kuitenkin on pääsääntö, on vielä loogisempaa säätää soveltamisen poikkeuksesta (toinen alla olevista esimerkeistä).

Mitä 43 a §:n 2 momentissa säädetään, sovelletaan kuitenkin vain 31 päivän joulukuuta 2011 jälkeen opintonsa aloittaneisiin opiskelijoihin.

Mitä 43 a §:n 2 momentissa säädetään, ei sovelleta opiskelijaan, joka on aloittanut opintonsa ennen vuotta 2012.

Koska lakia aletaan soveltaa sen voimaantulopäivänä, lakiin ei ole syytä ottaa säännöstä itsestäänselvyydestä, kuten ”tätä lakia sovelletaan korvauksiin, jotka maksetaan tämän lain voimaantulon jälkeen tapahtuneen tuhon perusteella”.

”Tämän lain voimaan tullessa voimassa olleet säännökset”

Viitattaessa lain voimaantulohetkellä kumoutuviin tai muuttuviin säännöksiin on huomattava, että ei voida puhua ”ennen lain voimaantuloa voimassa olleista” säännöksistä, vaan käytettävän ilmaisun on oltava tarkka: lain voimaan tullessa voimassa olleet säännökset. ”Ennen lain voimaantuloa voimassa olleilla säännöksillä” tarkoitetaan nimittäin myös ennen lain voimaantuloa kumottuja ja kumoutuneita säännöksiä.

”Lain tultua voimaan”

Puhuttaessa siirtymäsäännöksissä uuden lain voimaantulon jälkeisestä ajasta käytetään ilmaisua (tämän) lain tultua voimaan, ei siis puhuta ”lain voimaantulopäivästä ja sen jälkeisestä ajasta”.

Mennyt aikamuoto

Yleisimmin siirtymäsäännökset on tarkoitettu luettaviksi lain ollessa voimassa. Tämän vuoksi siirtymäsäännöksissä tavallisimmin käytetään mennyttä aikamuotoa, puhutaan esimerkiksi lain voimaan tullessa vireillä olleesta hakemuksesta, ei lain voimaan tullessa vireillä ”olevasta” hakemuksesta.

Kumotun lain lyhytnimike

Jos siirtymäsäännöksissä joudutaan viittaamaan uudella lailla kumottavaan lakiin useita kertoja, kumottavasta laista voidaan käyttää lyhytnimikettä. Lyhytnimike otetaan käyttöön mainittaessa kumottava laki kumoamissäännöksessä. Lyhytnimike voi tapauksen mukaan olla kumottu laki, aikaisempi laki tai vanha laki.

Vakuutusyhtiölaki (521/2008), jäljempänä uusi laki, tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2008. Uudella lailla kumotaan 28 päivänä joulukuuta 1979 annettu vakuutusyhtiölaki (1062/1979), jäljempänä vanha laki, siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Uutta lakia sovelletaan myös ennen sen voimaantuloa perustettuun vakuutusyhtiöön, jollei tästä laista johdu muuta.

Jos muualla lainsäädännössä viitataan vanhan lain säännökseen tai muutoin tarkoitetaan vanhan lain säännöstä, sen sijasta sovelletaan sen tilalle tullutta uuden lain säännöstä.

Kumottu laki vai kumottava laki

Sen mukaisesti, mitä edellä on kerrottu aikamuodosta siirtymäsäännöksissä, yleensä ”kumottavan lain” asemesta puhutaan kumotusta laista. Siirtymäsäännösten kannalta relevantti tarkasteluhan ajoittuu useimmiten uuden lain voimaantulon jälkeiseen aikaan. Kumottavasta laista on loogista puhua vain, jos säädetään jostakin kertaluonteisesta, voimaantulohetkellä tapahtuvasta asiasta, kuten organisaation muuttumisesta lailla toiseksi.

Kumottu laki

Kumotun lain 73 §:ssä tarkoitettu kaivosoikeus jää voimaan kaivospiirin määräämistä koskevassa päätöksessä mainituin ehdoin.

Vuoden 2009 europarlamenttivaaleissa sovelletaan 2 §:n 1 momentin sekä 4 ja 6 §:n asemesta kumotun lain 3 §:n 1 ja 2 momenttia.

Lain tullessa voimaan raukeavat kumotun lain nojalla ehdollisiksi määrätyt sakkorangaistukset, jotka eivät ole rauenneet mainitun lain 6 §:n nojalla.

Kumottava laki

Kumottavassa laissa tarkoitettu Valtion elokuvatarkastamo muuttuu tässä laissa tarkoitetuksi Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskukseksi.

Siirtymäsäännösten sijoittaminen

Siirtymäsäännösten paikka on lain lopussa voimaantulosäännöksen jäljessä. Niitä ei saa sijoittaa asianomaisten aineellisoikeudellisten pykälien yhteyteen, ellei kysymys ole voimaanpanolaista, jonka tarkoituksena on siirtymäkauden järjestelyjen säänteleminen.

Siirtymäsäännösten numeroiminen

Siirtymäsäännöstön momentteja ei yleensä numeroida. Jos poikkeuksellisesti näin menetellään, muutossäädöksen voimaantulosäännös numeroidaan 1 momentiksi ja siirtymäsäännökset numerosta 2 eteenpäin.

Asetusten siirtymäsäännökset

Edellä tässä jaksossa on käsitelty lakeja. Sama koskee asetuksia.

Alaviitteet:

Seuraava jakso:

Sisällysluettelo Sulje