Finlex

Lainkirjoittajan opas

Kansallisten säädösten valmistelua koskevat ohjeet

Voit linkittää suoraan otsikkoon kopioimalla osoitteen selaimen osoitepalkista.

24.3 Säätämisen sanastoa

24.3.1 Säädös, säännös ja lainkohta käsitteinä

Säädös ja säännös eivät ole synonyymejä, eivät liioin pykälä ja säännös. Tämä on otettava huomioon niin hallituksen esitysten perusteluja kirjoitettaessa kuin viitattaessa lainkohtiin.

Säädöksessä on joukko säännöksiä, säännöstö. Pykälässä voi olla useita säännöksiä, samoin jopa yhdessä lauseessa. Joskus taas säännös ilmenee useasta eri lainkohdasta, jotka saattavat sisältyä eri lakeihinkin.

Lainkohtia puolestaan ovat pykälät, momentit, kohdat ja alakohdat. Lainkohdassa voi olla useita säännöksiä. Ilmaisua lainkohta käytetään säädöstekstissä, kun viitataan yhdellä kertaa useammanlaisiin lainkohtiin. Esimerkiksi 2 §:n 3 momentti, 6 § ja 7 §:n 1 momentin 2 kohta yhdessä ovat mainitut lainkohdat. Sitä vastoin 2, 3 ja 6 § ovat mainitut pykälät sekä 1 ja 2 momentti mainitut momentit.

Alla olevassa pykälässä voidaan arvioida olevan ainakin kolme säännöstä: yksi säännös poliisin velvollisuudesta myydä pyydys tai kalastusväline, toinen säännös poliisin velvollisuudesta tilittää pyydyksen tai kalastusvälineen myynnistä kertyneet varat (valtiolle) ja kolmas (implisiittinen) säännös velvollisuudesta tavoitella pyydyksen tai kalastusvälineen omistajaa kuuden kuukauden ajan pyydyksen tai kalastusvälineen talteen ottamisesta. Kovin teoreettisesti asiaa ei kuitenkaan tarvitse tarkastella, sillä säädöksiä kirjoitettaessa se vaikuttaa vain sananvalintaan, siihen, puhutaanko säännöksestä vai säännöksistä. Alla olevaan pykälään kokonaisuutena voidaan viitata puhumalla 103 §:stä tai 103 §:n säännöksistä. Jos puhutaan 103 §:n säännöksestä, säännös on yksilöitävä viittaamalla esimerkiksi määräaikaa koskevaan 103 §:n säännökseen. Sitä vastoin puhutaan säännöksistä, jos viitataan esimerkiksi 103 §:n säännöksiin poliisin velvollisuudesta myyntiin ja varojen tilittämiseen.

103 §
Talteen otetun pyydyksen myynti

Jos talteen otetun pyydyksen tai kalastusvälineen omistajaa ei kuuden kuukauden kuluessa talteenotosta tavoiteta, poliisin on myytävä pyydys tai kalastusväline ja tilitettävä myynnistä kertyneet varat valtiolle.

24.3.2 Voimaantulosäännös ilmaisuna

Edellä esitetyn pohjalta voimaantulosäännöskin on vain yksi säännös: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 2012.

Voimaantulosäännöksiä voi säädöksellä kuitenkin olla useampi: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 2012. Sen 4–6 § tulevat kuitenkin voimaan vasta 16 päivänä heinäkuuta 2012.

Siitä huolimatta, että voimaantulosäännöksiä on yhtä useampi, kokonaisuutta on edellä selostetusta poiketen kutsuttu ja on päätetty edelleen kutsua monikon asemesta yksikössä voimaantulosäännökseksi. Loogisempaa toki olisi kutsua kokonaisuutta voimaantulosäännöstöksi.

Säädöksen voimaantuloon saattaa liittyä siirtymävaiheen sääntelyä, esimerkiksi säännöksiä siitä, mihin tapauksiin sovelletaan uutta lakia, mihin uudella lailla kumottua vanhaa lakia. Tällaista sääntelyä sisältävät säännökset, siirtymäsäännökset, erotetaan aina säädöksen voimaantulosta ja voimassaolosta kertovista säännöksistä omaksi momentikseen tai tarvittaessa useaksi eri momentiksi. Jos on kyse uudesta säädöksestä ja siirtymävaihetta on tarpeen säännellä monin säännöksin, on selkeää kirjoittaa siirtymäsäännökset omaksi pykäläkseen, toisinaan useaksi pykäläksi, voimaantulopykälän jälkeen.

Muutossäädöksissä säännökset voimaantulosta ja siirtymävaiheessa sovellettavasta laista kirjoitetaan muutossäädöksen loppuun palstaviivan alle omaksi säännöstökseen, ei pykäläksi tai pykäliksi. Kun on tarpeen viitata tällaiseen monikappaleiseen säännöstöön esimerkiksi sitä myöhemmin muutettaessa, viitataan kuitenkin voimaantulosäännöksen tiettyyn momenttiin. Alla on esimerkki.

Laki
vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta annetun lain (1765/2009) voimaantulosäännöksen 3 momentti seuraavasti:

24.3.3 Säädetään ja määrätään, säännös ja määräys

Laeissa ja asetuksissa säädetään, ja niissä on säännöksiä. Perustuslain 80 §:n 2 momentin nojalla myös ”muu viranomainen” (muu kuin eduskunta, tasavallan presidentti, valtioneuvosto tai ministeriö) voidaan lailla valtuuttaa antamaan oikeussääntöjä. Tällaisissa viranomaismääräyksissä määrätään, ja niissä on säännösten asemesta määräyksiä.

Euroopan unionin säädöksistä asetuksissa, direktiiveissä ja päätöksissä säädetään, ja niissä on säännöksiä. Ennen vuotta 1997 tehdyissä päätöksissä kuitenkin määrätään, ja niissä on määräyksiä. Henkilöstösäännöissä säädetään. Perussopimuksissa ja kansainvälisissä sopimuksissa sen sijaan määrätään ja niissä on määräyksiä. Myös Euroopan unionin tuomioistuimen perus¬säännössä ja tuomioistuinten työjärjestyksissä määrätään.

Valtiosopimuksissa määrätään, ja niissä on määräyksiä.

24.3.4 Säädetään, ei ”on säädetty”

Viittauksissa käytetään preesensmuotoa säädetään riippumatta siitä, viitataanko aikaisemmin annettuihin vai myöhemmin annettaviin säädöksiin taikka edellä oleviin tai jäljempänä oleviin säännöksiin. Perfektimuotoa ”on säädetty” käytetään vain, jos tyyliseikat ja muut kielen rakenteeseen liittyvät syyt sitä edellyttävät.

24.3.5 Laki ei säädä, vaan laissa säädetään

Säädöksiin viitattaessa käytetään passiivimuotoja, esimerkiksi laissa säädetään tai asetuksessa tarkoitettu. Ei siis kirjoiteta aktiivimuodossa ”lain säätämä” tai ”asetuksen tarkoittama”.

24.3.6 Säädökseen viittaaminen

Säädöksiin viitataan kuten jaksossa 19 opastetaan. Kun säädöksessä mainitaan jokin muu säädös ensimmäisen kerran, siitä käytetään sen täydellistä, virallista nimikettä ja numeroa. Näin menetellään siinäkin tapauksessa, että säädöksen yhteydessä mainitaan yksi tai useampi lainkohta, jota on myöhemmin muutettu.

24.3.7 Säädöksen kutsumanimike

Säädöksen kutsumanimikkeen käytöstä kerrotaan jaksossa 16.6.4. Kutsumanimike otetaan käyttöön erityisellä säännöksellä, esimerkiksi ”Jos jokin näistä toiminnoista kuuluu tämän lain soveltamisalaan ja jokin toinen toiminto kuuluu julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007), jäljempänä hankintalaki, soveltamisalaan ja – –”. Kutsumanimikettä ei merkitä sulkeisiin lakitekstissä. Kutsumanimikkeenä saa käyttää vain sanaa tai sanaliittoa, ei esimerkiksi kirjainlyhennettä.

24.3.8 Annettu, tehty

Kansalliset säädökset

Lait ja asetukset sekä viranomaisten määräykset annetaan, esimerkiksi Euroopan rahoitusvakausvälineelle annettavista valtiontakauksista annetun lain 2 §:n muuttamisesta annettu laki (1060/2011) ja vuonna 2011 annettu kaivoslaki (621/2011).

Euroopan unionin säädökset

Asetukset, direktiivit ja päätökset annetaan. (Päätökset tehtiin 24 päivään marraskuuta 2009 asti.), esimerkiksi: Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annettu neuvoston asetus (EY) N:o 659/1999.

Euroopan unionin muut instrumentit annetaan tai hyväksytään taikka niiden todetaan olevan tietyltä päivältä.

Valtiosopimukset

Valtiosopimukset tehdään, esimerkiksi Suomen ja Venäjän välisen valtakunnanrajan ylityspaikoista tehty sopimus (SopS 66/1994).

Seuraava jakso:

Sisällysluettelo Sulje