Finlex

Lainkirjoittajan opas

Kansallisten säädösten valmistelua koskevat ohjeet

Voit linkittää suoraan otsikkoon kopioimalla osoitteen selaimen osoitepalkista.

6.1 Euroopan unionin oikeuden ja kansallisen oikeuden välinen suhde

6.1.1 Unionin oikeuden velvoittavuus

Euroopan unionin oikeudella voidaan luoda välittömästi sovellettavia oikeuksia ja velvollisuuksia unionin toimielimille ja jäsenvaltioille sekä yksityisille, niin luonnollisille henkilöille kuin oikeushenkilöille. Suomen valtiosäännön kannalta unionin oikeus eroaa perinteisestä kansainvälisestä oikeudesta siinä, että unionin oikeudessa voidaan säännellä ylikansallisella tasolla suoraan yksityisten oikeusasemaa ja yksityisten välisiä suhteita.

Unionin oikeus on osa Suomen oikeusjärjestystä, ja se velvoittaa kansallisia viranomaisia lainvalmistelussa ja soveltamiskäytännössä. Unionin perussopimusten ja säädösten lisäksi muut unionin oikeuden lähteet – oikeusperiaatteet, unionin tekemät kansainväliset sopimukset ja Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö – ovat osa kansallista oikeusjärjestystä, ja ne velvoittavat kansallisia viranomaisia. Liittymissopimuksen voimaansaattamisen myötä Suomessa on muodollisesti saatettu kansallisesti voimaan perussopimukset ja hyväksytty unionin oikeusjärjestys osaksi kansallista oikeusjärjestystä.

Unionin oikeuden soveltaminen on suurelta osin jäsenvaltioiden viranomaisten tehtävänä. Jäsenvaltioilla tulee olla tehokkaan oikeussuojan takaava järjestelmä, jolla varmistetaan unionin oikeuden tehokas toteutuminen käytännössä. Yksilön oikeussuojakeinoista päätetään kansallisesti myös unionin asioissa, mikä merkitsee, että kansalaiset voivat vedota unionin oikeuteen kansallisissa tuomioistuimissa ja muissa kansallisissa viranomaisissa kansallisten menettelyiden mukaisesti.

Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisuilla on keskeinen merkitys unionin oikeutta tulkittaessa ja sovellettaessa. Sen vuoksi unionin oikeuden sisällön selvittäminen edellyttää usein myös Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöön perehtymistä.

6.1.2 Vilpittömän yhteistyön periaate

Vilpittömän yhteistyön periaate velvoittaa jäsenvaltion toteuttamaan kaikki toimenpiteet, joilla varmistetaan unionin perussopimuksista ja säädöksistä johtuvien velvoitteiden täyttäminen. Jäsenvaltion tulee toteuttaa tarvittavat kansalliset toimenpiteet unionin säädösten panemiseksi täytäntöön. Periaate velvoittaa myös pidättäytymään kaikista toimenpiteistä, jotka voisivat vaarantaa unionin tavoitteiden toteutumisen. 1 Se sitoo jäsenvaltion kaikkia viranomaisia. Kansallisten tuomioistuinten ja muiden kansallisten viranomaisten tulee muun muassa tulkita unionin oikeutta Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä luotujen periaatteiden mukaisesti. Tuomioistuin on oikeuskäytännössään luonut eräitä unionin oikeusjärjestyksen ja kansallisen oikeusjärjestyksen välistä suhdetta koskevia oikeusperiaatteita, joita käsitellään seuraavassa.

6.1.3 Tulkintavaikutuksen periaate

Euroopan unionin oikeus vaikuttaa välillisesti kansallisen oikeuden tulkintaan. Tulkintavaikutuksen periaatteen mukaan kansallisten tuomioistuinten ja muiden kansallisten viranomaisten tulee tulkita ja soveltaa kansallista lainsäädäntöä siihen vaikuttavan unionin oikeuden mukaisesti niin tarkoin kuin se on mahdollista, kun otetaan huomioon kansallisessa oikeudessa hyväksytty harkintavalta tulkinnassa.

6.1.4 Välittömän oikeusvaikutuksen periaate

Euroopan unionin oikeutta koskee myös välittömän oikeusvaikutuksen periaate. Periaatteen mukaan unionin perussopimuksissa ja toimielinten antamissa säädöksissä voidaan antaa yksityisille oikeuksia, joihin he voivat vedota kansallisessa tuomioistuimessa ja muussa kansallisessa viranomaisessa. Luonnollinen henkilö tai yksityinen oikeushenkilö voi vedota perussopimuksen määräykseen tai unionin säädöksen säännökseen, jos määräyksellä tai säännöksellä katsotaan olevan välitön oikeusvaikutus. Perussopimuksen määräyksellä ja unionin säädöksen säännöksellä on välitön oikeusvaikutus, jos se on riittävän selvä ja täsmällinen sekä ehdoton. (Ks. myös jakso 6.3.3.)

6.1.5 Etusijaperiaate

Euroopan unionin oikeuden ja kansallisen oikeuden ristiriitatilanteessa sovellettavaksi voi tulla etusijaperiaate, jollei muuten voida varmistaa unionin oikeuden toteutumista. Periaatteen mukaan perussopimuksen määräys tai unionin säädöksen säännös, jolla on välitön oikeusvaikutus, syrjäyttää sen kanssa ristiriidassa olevan kansallisen säännöksen riippumatta tämän asemasta kansallisessa säädöshierarkiassa. 2

Alaviitteet:

Seuraava jakso:

Sisällysluettelo Sulje