Finlex

Lainkirjoittajan opas

Kansallisten säädösten valmistelua koskevat ohjeet

Voit linkittää suoraan otsikkoon kopioimalla osoitteen selaimen osoitepalkista.

6.2 Euroopan unionin perussopimukset

Euroopan unionin perussopimukset ovat jäsenvaltioiden välisiä kansainvälisiä sopimuksia, joihin unioni perustuu ja joissa on perussäännöt unionin toiminnasta. Perussopimukset sisältävät yleisiä määräyksiä ja määräyksiä periaatteista, jotka sitovat kansallisia viranomaisia ja jotka tulee ottaa huomioon kaikessa viranomaistoiminnassa. Jäsenvaltiot ovat saattaneet perussopimukset kansallisesti voimaan oman valtiosääntönsä mukaisessa järjestyksessä. Unionin perustamisen jälkeen siihen liittyneet uudet jäsenvaltiot ovat hyväksyneet perussopimukset liittymissopimuksissaan. Suomessa liittymissopimus on saatettu voimaan lailla ja asetuksella 1.

Euroopan unioni perustuu Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan yhteisön perustamissopimuksen muuttamisesta tehdyn sopimuksen (SopS 67/2009, jäljempänä Lissabonin sopimus 2) voimaantulon jälkeen Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, jäljempänä EU-sopimus 3, ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen, jäljempänä EUT-sopimus 4. 5 Myös jäsenvaltioiden liittymissopimuksiin sisältyy yhä määräyksiä, jotka eivät ole menettäneet merkitystään. Unionin perussopimuksiin sekä niiden muuttamisesta tehtyihin sopimuksiin on liitetty pöytäkirjoja, joilla on sama oikeudellinen asema kuin itse perussopimuksilla. Perussopimuksiin rinnastettava oikeudellinen asema on myös Euroopan unionin perusoikeuskirjalla, josta tuli oikeudellisesti sitova Lissabonin sopimuksen myötä. Perussopimuksiin liitetyt julistukset ovat poliittisia tahdonilmauksia, jotka eivät ole oikeudellisesti sitovia.

Lissabonin sopimus on aikaisempien perussopimusten muuttamisesta tehty sopimus. Alkuperäiset yhteisöjen perustamissopimukset ja Euroopan unionista tehty sopimus niihin kohdistuvine lukuisine muutossopimuksineen ovat yhä muodollisesti voimassa siltä osin kuin niitä ei ole kumottu tai niiden voimassaolo ei ole muuten päättynyt. 6 Perussopimuksiin viitataan EU- ja EUT-sopimuksina, joihin voimassa olevat perussopimusten määräykset on konsolidoitu eli koottu yhteen. Sopimusten artiklat on numeroitu uudelleen. Uusi numerointi ilmenee sopimuksen liitteenä olevista vastaavuustaulukoista. Sopimusten konsolidoiduissa toisinnoissa käytetään vastaavuustaulukoiden mukaisia artiklanumeroita. 7

EU-sopimus ja EUT-sopimus muodostavat unionin perusteita ja toimintaa koskevien sääntöjen kokonaisuuden, joka tulee ottaa huomioon unionin säädöksiä täytäntöön pantaessa ja sovellettaessa. Sopimukset ovat oikeudellisesti samanarvoisia, kummallakaan ei ole etusijaa toiseen nähden.

Alaviitteet:
  • 1 Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä annettu laki (SopS 102/1994) sekä Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta ja sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä annetun lain voimaantulosta annettu asetus (SopS 103/1994).
  • 2 Ks. Lissabonin sopimus Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan yhteisön perustamissopimuksen muuttamisesta, EUVL C 306, 17.12.2007, s. 1.
  • 3 Artikloihin viitattaessa käytetään usein lyhennettä SEU.
  • 4 Artikloihin viitattaessa käytetään usein lyhennettä SEUT.
  • 5 Lisäksi Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimus (Euratom-sopimus) on yhä voimassa, sellaisena kuin sitä muutettiin Lissabonin sopimuksella (sopimuksen 4 artikla ja pöytäkirja n:o 2 Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen muuttamisesta).
  • 6 Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimuksen (EHTY-sopimus) voimassaolo päättyi vuonna 2002.
  • 7 Ks. EU-sopimuksen ja EUT-sopimuksen konsolidoidut toisinnot, EUVL C 326, 26.10.2012, s. 1. Ks. myös Euratom-sopimuksen konsolidoitu toisinto, EUVL C 327, 26.10.2012, s. 1.

Seuraava jakso:

Sisällysluettelo Sulje