Finlex

Lainkirjoittajan opas

Kansallisten säädösten valmistelua koskevat ohjeet

Voit linkittää suoraan otsikkoon kopioimalla osoitteen selaimen osoitepalkista.

6.4 Euroopan unionin oikeusperiaatteet lainvalmistelussa

Euroopan unionin oikeusperiaatteet perustuvat osin unionin perussopimusten nimenomaisiin määräyksiin ja osin Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöön. Tuomioistuin on luonut oikeuskäytännössään eri yhteyksissä oikeusperiaatteita, jotka ovat merkittävästi vaikuttaneet unionin oikeuden kehitykseen. Tuomioistuinkäytännössä syntyneet periaatteet ovat yhtä sitovia kuin perussopimuksiin kirjatut periaatteet.

Periaatteet tulee ottaa soveltuvin osin huomioon sekä unionin toimielinten että jäsenvaltioiden viranomaisten toiminnassa. Periaatteiden velvoittavuus ei rajoitu pelkästään unionin säädösten antamiseen ja soveltamiseen, vaan ne voivat tulla sovellettaviksi myös kansallista lainsäädäntöä annettaessa ja sovellettaessa. Ne on otettava huomioon sekä laadittaessa unionin säädöksen täytäntöönpanon edellyttämää kansallista lainsäädäntöä että muuta kansallista lainsäädäntöä, jolla on liittymä unionin oikeuteen. Erityisesti ne tulee ottaa huomioon silloin, kun laadittavalla kansallisella sääntelyllä saattaa olla vaikutuksia unionin oikeudessa taattujen oikeuksien toteutumiseen. Periaatteet saattavat rajoittaa kansallisen lainsäätäjän liikkumavaraa.

Lainvalmistelijan on otettava periaatteet huomioon siltä osin kuin asian, josta kansallista lainsäädäntöä valmistellaan, voidaan katsoa kuuluvan unionin oikeuden soveltamisalaan. Unionin oikeuden soveltamisalaan eivät kuulu ainoastaan ne asiat, joita koskevia säännöksiä sisältyy unionin oikeuteen, vaan periaatteet tulee ottaa huomioon myös asioissa, joista ei ole yhdenmukaistavaa unionin lainsäädäntöä, ja asioissa, joissa yhdenmukaistava lainsäädäntö kattaa vain osan sääntelyn kohteena olevasta kokonaisuudesta.

Perussopimuksiin on kirjattu joukko periaatteita, jotka koskevat neljää perusvapautta eli tavaroiden, henkilöiden, palveluiden ja pääomien vapaata liikkuvuutta. 1 Lisäksi niihin on kirjattu muita merkittäviä periaatteita, jotka liittyvät muun muassa kilpailun vapauteen.

Jos tarkoituksena on säännellä kansallisesti esimerkiksi taloudellista toimintaa tai yksityisten asemaa rajat ylittävissä tilanteissa koskevia asioita, on todennäköistä, että sääntely kuuluu perussopimusten soveltamisalaan. Kansallista sääntelyä valmisteltaessa tulee tällöin arvioida, mitä vaikutuksia suunnitellulla sääntelyllä on muun muassa sisämarkkinoiden toimintaan. Lisäksi esimerkiksi tilanteessa, jossa direktiivissä säädetään vain tavaroiden markkinoille pääsystä, kansallista lainsäädäntöä valmisteltaessa tulee ottaa huomioon tavaroiden ja palveluiden vapaata liikkuvuutta koskevat perussopimuksen määräykset, jos kansallisesti halutaan säätää muistakin kuin direktiivin kattamista kysymyksistä.

Perusoikeuksista unionissa kerrotaan jaksossa 4.1.4.

6.4.1 Syrjintäkiellon periaate

Syrjintäkiellon periaate koskee unionin oikeudessa erityisesti kansalaisuuteen perustuvaa syrjintää. Toisten jäsenvaltioiden kansalaisia tai oikeushenkilöitä ei saa syrjiä perussopimusten soveltamisalalla, ellei perussopimuksen erityismääräyksestä johdu muuta. 2 Myös samapalkkaisuuden periaatteella on erityisasema unionin oikeudessa. 3

6.4.2 Yhdenvertaisuusperiaate

Yhdenvertaisuusperiaate on saanut entistä keskeisemmän aseman Euroopan unionin oikeudessa perusoikeuskirjan tultua sitovaksi ja unionin annettua yhdenvertaisuusperiaatteen soveltamista koskevaa lainsäädäntöä. Yleisesti ottaen yhdenvertaisuusperiaate edellyttää, ettei toisiinsa rinnastettavia tapauksia kohdella eri tavalla ja erilaisia tapauksia samalla tavalla, ellei tällaista kohtelua voida objektiivisesti perustella.

6.4.3 Suhteellisuusperiaate

Suhteellisuusperiaate voi tulla sovellettavaksi monissa eri tilanteissa. Toteutettavan toimenpiteen vaikutukset eivät periaatteen mukaan saa ylittää sitä, mikä on tarpeen asetetun tavoitteen saavuttamiseksi. Periaatetta sovelletaan muun muassa silloin, kun jäsenvaltio haluaa rajoittaa perussopimuksella taattuja vapauksia. Mahdollisuus vedota perussopimuksen mukaiseen oikeuttamisperusteeseen (esimerkiksi yleisen järjestyksen suojelu) on rajoitettu. Oikeutta poikkeuksiin tulee aina verrata tavoiteltaviin päämääriin. Poikkeusten tulee olla objektiivisesti perusteltavissa ja oikeassa suhteessa tavoitteisiin nähden. Euroopan unionin tuomioistuin on oikeuskäytännössään täsmentänyt periaatteen sisältöä. 4

6.4.4 Oikeusvarmuuden periaate

Oikeusvarmuuden periaatteen keskeisenä sisältönä on oikeusjärjestyksen ja siihen perustuvan päätöksenteon ennakoitavuuden vaatimus. Lainsäädännön on oltava riittävän täsmällistä, jotta oikeussubjektit voivat selkeästi ymmärtää siihen perustuvat oikeutensa ja velvollisuutensa. Periaatteeseen kuuluu muun muassa saavutettujen oikeuksien suoja ja taannehtivien oikeusvaikutusten kielto sekä ymmärrettävän kielen vaatimus. Unionin oikeudessa velvoite perustuu Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöön.

6.4.5 Oikeusturvan saatavuus

Jäsenvaltion tulee taata oikeusturva niiden tapausten varalta, joissa unionin oikeuteen perustuvia oikeuksia tai velvollisuuksia väitetään rikotun. Asia on voitava saattaa riippumattoman kansallisen tuomioistuimen tutkittavaksi. Sovellettavat kansalliset menettelysäännöt eivät saa olla epäedullisempia kuin ne, joita noudatetaan jäsenvaltion kansalliseen oikeuteen perustuvia vastaavia tapauksia ratkottaessa. Menettely ei myöskään saa estää tai suhteettomasti vaikeuttaa unionin oikeuteen perustuvien oikeuksien käyttämistä käytännössä. Velvoite oikeusturvan takaamiseen perustuu pitkälti Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöön.

Alaviitteet:
  • 1 Ks. EUT-sopimuksen 26 artiklan 2 kohta.
  • 2 Ks. EUT-sopimuksen 18 artiklan ensimmäinen kohta.
  • 3 Ks. EUT-sopimuksen 157 artikla.
  • 4 Ks. myös EU-sopimuksen 5 artiklan 4 kohta sekä pöytäkirja n:o 2 toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta.

Seuraava jakso:

Sisällysluettelo Sulje