Lainkirjoittajan opas

Kielilaki (423/2003) koskee perustuslaissa tarkoitettuja kansalliskieliä eli suomea ja ruotsia. Laissa on säännökset kuntien kielellisestä jaotuksesta, viranomaisten kielellisestä asemasta, yksilön kielellisistä oikeuksista, kielellisten oikeuksien turvaamisesta, asian käsittelykielestä viranomaisissa, viranomaisten työkielestä, asiakirjojen kielestä sekä lainsäädännössä ja yleisessä tiedottamisessa käytettävistä kielistä samoin kuin kielellisten oikeuksien edistämisestä ja seurannasta.

Kielilaki on pyritty laatimaan kattavaksi siten, että muissa laeissa ei yleensä tarvitse säätää kielellisistä oikeuksista. Erityislainsäädäntöä on kuitenkin tietyissä asiaryhmissä, esimerkiksi opetusalalla. Lisäksi eri laeissa on viittauksia kielilakiin.

Kielilakia täydentäviä säännöksiä voidaan tarpeen vaatiessa harkita mutta lähtökohtana on, että kielellisiä oikeuksia ei voida heikentää erityislainsäädännöllä. Kielellisten oikeuksien perustana on perustuslain 17 §.

Saamen kielilaki (1086/2003) koskee saamelaisten oikeutta käyttää omaa kieltään tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa sekä julkisen vallan velvollisuuksia toteuttaa ja edistää saamelaisten kielellisiä oikeuksia. Lain soveltamisala on alueellisesti rajoitettu. Mitä edellä sanotaan kielilaista, soveltuu myös saamen kielilakiin.

Viittomakielilaki (359/2015) on suomalaista ja suomenruotsalaista viittomakieltä koskeva suppea yleislaki. Viittomakielellä edistetään viittomakieltä käyttävien kielellisten oikeuksien toteutumista ja lisätään viranomaisten tietoisuutta viittomakielistä sekä viittomakieltä käyttävistä kieli- ja kulttuuriryhmänä. Aineelliset säännökset viittomakieltä käyttävien kielellisistä oikeuksista ovat eri hallinnonalojen lainsäädännössä.

Ahvenanmaan itsehallintolaki (1144/1991). Itsehallintolaissa säädetään perustuslain 17 §:stä poikkeavasti Ahvenanmaan kielellisestä asemasta. Ahvenanmaalla toimivat tuomioistuimet ja muut valtion viranomaiset ovat ruotsinkielisiä. Itsehallintolaki on perustuslain säätämisjärjestyksessä ja Ahvenanmaan maakuntapäivien myötävaikutuksella säädetty laki, josta ei voida poiketa tavallisella lailla.

Julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annettu laki (424/2003) on luonteeltaan yleislaki, jossa säädetään valtion ja kuntien viranomaisten henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta sekä kielitaidon osoittamisesta. Laki saattaa edellyttää täydentävää sääntelyä. Sen 5 §:n mukaan suomen ja ruotsin kielten taitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista on aina säädettävä, jos henkilöstön tehtäviin kuuluu yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien kannalta merkittävää julkisen vallan käyttöä. Lain 6 §:ssä säädetään eri tilanteista, joissa kielitaitovaatimuksista voidaan tai tulee säätää asetuksella.