Lainkirjoittajan opas

Muutossäädöksen rakenne noudattaa muutettavan säädöksen rakennetta. Muutossäädökseen otetaan vain muutettavat lainkohdat. Pykälännumero ja mahdollinen pykälän otsikko merkitään muutossäädökseen kuitenkin myös silloin, kun pykälää muutetaan vain osittain. Pykälän tai momentin kohtaa tai kohtia muutettaessa otetaan muutossäädökseen myös niitä edeltävä johdantokappale silloinkin, kun sitä ei muuteta. Sama koskee kohtien jäljessä olevaa, kohdille yhteistä loppukappaletta, jota saa käyttää vain rangaistussäännöksissä.

Jos muutetaan pelkästään säädöksen liitettä tai liitteitä, muutossäädökseen itseensä tulee nimikkeen ja johtolauseen lisäksi vain voimaantulosäännös. Itse liitteen tai liitteiden teksti liitetään säädökseen omalle sivulleen tai omille sivuilleen (allekirjoitusten jälkeen).

Kun pykälää muutetaan vain osittain, muuttamatta jäävä yksi tai useampi momentti tai kohta osoitetaan katkoviivalla.

Jos säädöksessä olevasta liitteestä muutetaan vain osa, muuttamatta jäävä osa osoitetaan samoin liitteen levyisellä palstaviivalla. Sana ”Liite” mahdollisine järjestysnumeroineen kirjoitetaan aina näkyviin.

Lukujen otsikoita ja väliotsikoita ei yleensä oteta muutossäädöksen tekstiin, jollei niitä muuteta. Jos kuitenkin muutettavassa säädöksessä pykälät on numeroitu luvuittain, luvun otsikolla on osoitettava, mitä lukua mikäkin muutos koskee. Muuten luvun otsikko tai väliotsikko otetaan muutossäädökseen vain, jos se on tarpeen säädökseen lisättävän pykälän sijainnin osoittamiseksi. Tällainen tapaus on kysymyksessä, kun uusi pykälä lisätään välittömästi luvun otsikon tai väliotsikon edelle tai jälkeen. Se, kumman luvun otsikon tai väliotsikon alle lisättävä pykälä kuuluu, osoitetaan ottamalla muutossäädökseen pykälän edellä oleva luvun otsikko tai väliotsikko. Näin menetellään, vaikka lisättävän pykälän ja otsikon välissä olisi muita, muutettavia tai muuttamatta jääviä pykäliä, eikä väliin jäävien pykälien paikalle merkitä katkoviivaa.

Väliotsikon lisäämisestä säädökseen ks. jakso 15.7.

Jos on tarve muuttaa pykälää siten, että suurin osa siitä säilyisi ennallaan, on yleensä epätarkoituksenmukaista muuttaa koko pykälää. Tällainen on tilanne esimerkiksi, jos muutetaan useampimomenttisesta pykälästä vain yksi momentti taikka vain yksi momentin kohta. Kun muutos kohdistetaan vain asianomaiseen lainkohtaan, muu osa pykälää säilyy koskemattomana. Mahdollisimman tarkkaan kohdistetut muutokset myös helpottavat lainsoveltajaa tämän etsiessä kyseisen lainkohdan perusteluita. Joskus voi olla myös poliittisista syistä tarpeen, että koko pykälää ei avata keskustelulle.

Jos on tarve samanaikaisesti tehdä useita muutoksia pykälään siten, että suurin osa siitä muuttuisi, on yksinkertaisempaa muuttaa koko pykälä. Tästä on myös se etu, että pykälää myöhemmin muutettaessa johtolause on helpompi kirjoittaa, kun ei tarvitse viitata useisiin muutossäädöksiin.

Myös muutossäädöksessä on oltava voimaantulosäännös. Muutossäädöksen voimaantulosäännös samoin kuin siihen liittyvät soveltamissäännökset ja siirtymäsäännökset sijoitetaan muutossäädöksen loppuun erotettuna palstaviivalla muutettavasta säädöksestä.

Kuten esimerkistä ilmenee, muutossäädöksen voimaantulosäännöksellä ei ole pykälännumeroa. Jos siirtymäsäännöksissä on lukuisia momentteja, voimaantulosäännöksen ja siirtymäsäännösten momentit voidaan selvyyden vuoksi numeroida. Momenttien yksilöimisestä ks. jakso 14.2.5.