Lainkirjoittajan opas

Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävän toimivallan siirrosta EU:lle, kansainväliselle järjestölle tai kansainväliselle toimielimelle päätetään perustuslain 95 §:n 2 momentin nojalla kahden kolmasosan enemmistöllä. Toimivallan siirto on siten toteutettavissa perustuslaissa tähän tarkoitukseen osoitetussa menettelyssä eikä merkittävääkään toimivallan siirtoa enää pidetä poikkeuksena perustuslaista.

Täysivaltaisuuden kannalta merkittävää toimivallan siirtoa pidetään periaatteellisesti tärkeänä asiana. Sen vuoksi päätöksenteossa on säilytetty määräenemmistövaatimus. Sen sijaan tavallisella ääntenenemmistöllä voidaan päättää muuta kuin merkittävää toimivallan siirtoa koskevien kansainvälisten velvoitteiden hyväksymisestä ja voimaansaattamisesta.

Toimivallan siirron merkittävyyttä täysivaltaisuuden kannalta arvioitaessa kiinnitetään aiemman tulkintakäytännön mukaisesti huomiota siihen, miten toimivallan siirto on asiallisesti ja soveltamisalaltaan rajattu 1, samoin kuin sopimusmääräysten luonteeseen, tarkoitukseen ja aineelliseen merkitykseen yleisemminkin 2. Tulkinnan lähtökohtana on edelleen, että kansainväliset velvoitteet, jotka ovat tavanomaisia nykyaikaisessa valtioiden kansainvälisessä yhteistoiminnassa ja jotka vain vähän vaikuttavat valtion täysivaltaisuuteen, eivät ole sellaisinaan merkittäviä perustuslain 1 §:n 1 momentin kannalta. Myös kysymyksessä olevan toimivallan siirron suhteella Suomen aikaisempiin kansainvälisiin velvoitteisiin ja jäsenyyksiin on merkitystä samoin kuin kansainvälisen velvoitteen liitynnällä perustuslain kokonaisuuteen ja erityisesti 1 §:n 3 momentin säännökseen Suomen kansainväliseen yhteistyöhön osallistumisen tarkoitusperistä 3. Erityistä merkitystä on Suomen jäsenyydellä EU:ssa.

Kansainvälinen velvoite koskisi Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävää toimivallan siirtoa esimerkiksi, jos kyse olisi liittymisestä EU:n kaltaiseen, tiiviydeltään, laajuudeltaan ja syvyydeltään siihen rinnastettavaan kansainväliseen järjestöön ja velvoitteeseen samalla liittyisi toimivallan siirtoa perustuslaissa säädetyillä aloilla. Sen sijaan esimerkiksi uudenkaan toimivallan siirto järjestölle, jonka jäsenenä Suomi jo on, ei tapauksesta riippuen välttämättä merkitsisi Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävää toimivallan siirtoa. Huomiota on kiinnitettävä erityisesti siihen, miten uuden toimivaltuuden siirto vaikuttaa järjestelyyn kokonaisuutena samoin kuin esimerkiksi siihen, miten uuden toimivallan siirto liittyy jo aikaisemmin siirrettyyn toimivaltaan. Esimerkiksi jos siirrolla ei muutettaisi jo olemassa olevan kokonaisjärjestelyn luonnetta, ei siirtoa olisi arvioitava Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittäväksi.

Suomen jäsenyys EU:ssa on merkinnyt nimenomaan täysivaltaisuuden rajoituksia julkisen vallan eri lohkoilla. Mahdollisten uusien toimivaltuuksien antaminen EU:n toimielimille on perustuslain täysivaltaisuusjärjestelyjä koskettava seikka. EU:n tehtäväkentän vähäinen, esimerkiksi tarkistusluonteinen kehittäminen EU:lla jo olevien toimivaltuuksien pohjalta saattaa perustuslakivaliokunnan käytännön mukaan olla tapauksesta riippuen sopusoinnussa täysivaltaisuutta koskevan perustuslakisääntelyn kanssa. EU:n sisäisen toiminnan tavanomaisena pidettävä kehittäminen institutionaalisella tasolla puolestaan on yleensä merkityksetöntä täysivaltaisuuden kannalta. 4

Perustuslain säännökset toimivallan siirrosta eivät vaikuta Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) kanssa ristiriidassa olevien kansainvälisten sopimusten voimaansaattamismenettelyyn. Itsehallintolain kanssa ristiriidassa oleva toimivallan siirto tulee voimaan maakunnassa vain, jos asiasta on päätetty maakuntapäivillä ja eduskunnassa itsehallintolain 59 §:n 2 momentissa säädetyllä tavalla 5.