Lainkirjoittajan opas

Yleensä laki tulee voimaan tiettynä kalenteripäivänä. Lakiehdotuksessa voimaantulopäivämäärä kuitenkin yleensä jätetään avoimeksi.

Vanhastaan on yleisesti noudatettu käytäntöä, että eduskuntakin hyväksyessään lain jättää voimaantulopäivämäärän avoimeksi, jolloin tasavallan presidentti vahvistaessaan lain määrää, milloin se tulee voimaan. Tarvittaessa eduskunta voi kuitenkin säätää itse myös lain voimaantuloajasta.

Jos voimaantuloajankohtaa koskeva säännös sisältyy erilliseen voimaanpanolakiin, ”varsinaiseen” lakiin ei oteta säännöstä voimaantuloajankohdasta.

Asetus tulee voimaan tiettynä kalenteripäivänä. Asetuksen voimaantulopäivää ei voida jättää avoimeksi, vaan asetuksen voimaantulosäännöksessä on jo asetusta tasavallan presidentille, valtioneuvostolle tai ministerille esiteltäessä oltava voimaantulopäivä.

Avoimiksi jätettävistä päivämääristä merkitään vuosiluvun kaksi ensimmäistä numeroa, kaksi viimeistä korvataan tyhjillä lyönneillä (20  ).

Lain tai lakikokonaisuuden voimaantulosta voidaan säätää erillisellä voimaanpanolailla. Voimaanpanolaki voi olla aiheellinen erityisesti, jos siirtymävaihetta voimassa olevasta oikeustilasta voimaan tulevaan oikeustilaan on tarpeen säännellä laajalti eikä tämä käy sopivasti erillisiin lakeihin otetuin siirtymäsäännöksin. Voimaanpanolakia on käytetty esimerkiksi säädettäessä yliopistojen uudesta oikeushenkilöasemasta itsenäisinä julkisoikeudellisina laitoksina (laki yliopistolain voimaanpanosta, 559/2009), uudistettaessa liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan organisaatiota (laki liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan virastouudistuksen täytäntöönpanoa sekä virastojen tehtävien uudelleenorganisointia koskevan lainsäädännön voimaanpanosta, 937/2018) sekä perustettaessa huoneistotietojärjestelmä (laki huoneistotietojärjestelmää koskevan lainsäädännön voimaanpanosta, 1329/2018). Erillisellä voimaanpanolailla saatetaan tyypillisesti voimaan jokin institutionaalinen uudistus, jonka yhteydessä on tarpeen säätää vanhan ja uuden lain soveltamisen ohella esimerkiksi henkilöstön asemasta taikka omaisuuden ja erilaisten velvoitteiden ja oikeuksien siirtymisestä.

Jos laki tai lakikokonaisuus jätetään erillisellä voimaanpanolailla voimaan saatettavaksi, lakiin tai kokonaisuuteen sisältyviin lakeihin otetaan oman voimaantulosäännöksen asemesta säännös: ”Tämän lain voimaantulosta säädetään erikseen lailla.”

Voimaanpanolaki jäsennellään siten, että voimaanpanolailla voimaan saatettavien lakien voimaantuloa koskevat säännökset otetaan omaksi pykäläkseen voimaanpanolain alkuun ja niiden jälkeen niin ikään omaksi pykäläkseen kirjoitetaan mahdolliset säännökset kumottavista laeista. Vasta tämän jälkeen kirjoitetaan aineelliset säännökset voimaan tulevien säännösten soveltamisesta.

Voimaanpanolailla on oma voimaantulosäännöksensä, jossa voimaantulopäivämäärä jätetään avoimeksi kuten muussakin uudessa laissa. Myös voimaanpanolailla säädettävä voimaantuloajankohta voidaan jättää voimaanpanolakiehdotuksessa avoimeksi. Jos kuitenkin voimaanpanolaissa ehdotetaan säädettäväksi vain voimaantuloajankohdasta, ajankohta on asianmukaista sisällyttää jo lakiehdotukseen.

Kun lain voimaantuloajankohta perustuslain 79 §:n 3 momentin nojalla jätetään valtioneuvoston asetuksella säädettäväksi, voimaantulosäännös kirjoitetaan seuraavasti:

Yllä olevan kaltainen säännös ei perustuslakivaliokunnan näkemyksen mukaan mahdollista lain voimaantulon porrastamista eri aikoihin, vaan haluttaessa säilyttää mahdollisuus lain voimaan saattamiseen niin, että laki tulee osaksi voimaan tiettynä päivänä ja osaksi jonakin muuna päivänä, voimaantulosäännös on kirjoitettava seuraavasti 1:

Voimaantuloa koskevaan asetukseen puolestaan kirjoitetaan tavallinen uuden asetuksen johtolause, oma pykälä lain voimaantulosta ja pykälä asetuksen voimaantulosta:

Valtiosopimusten ja muiden kansainvälisten velvoitteiden hyväksymisestä ja valtionsisäisestä voimaansaattamisesta kerrotaan ulkoministeriön laatimassa Valtiosopimusoppaassa.

Jos laki on jätetty tulemaan voimaan erikseen lailla taikka asetuksella säädettävänä ajankohtana eikä voimaantuloajankohdasta vielä ole säädetty, laki voidaan säätää tulemaan voimaan samana päivänä kuin laki, jota sillä muutetaan.

Esimerkiksi sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain muuttamisesta annettu laki (467/2011) säädettiin tulemaan voimaan samana päivänä kuin sakon ja rikesakon määräämisestä annettu laki (754/2010).

Hallituksen esityksessä laiksi sakon ja rikesakon määräämisestä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 94/2009 vp) ehdotettiin, että esitykseen sisältyvien lakien voimaantulosta säädettäisiin erikseen lailla. Ehdotusta perusteltiin sillä, että voimaantuloajankohtaa määrättäessä joudutaan kiinnittämään huomiota niihin viranomaistoiminnan muutoksiin ja asiakirjamuutoksiin, joita ehdotetusta sakon ja rikesakon määräämistä koskevasta laista aiheutuu, ja sillä, että tietojärjestelmän muutosten valmistumista ja käyttöönottoa ei voida tarkkaan arvioida. Koska tietojärjestelmien tulee olla myös toimintavarmoja, kun ne otetaan käyttöön, ei ole perusteltua ottaa lakiin tarkkaa voimaantuloajankohtaa. Näin laki säädettiin tulemaan voimaan erikseen lailla.

Sakon ja rikesakon määräämisestä annettua lakia (754/2010) muutettiin myöhemmin myös esimerkiksi lailla 819/2011. Viimeksi mainittu laki säädettiin kuitenkin – alkuperäisen lain voimaantuloa ennakoiden – tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014. Tällainen voimaantulosäännös on tässä tapauksessa osoittautunut sikäli hankalaksi, että sitä joudutaan muuttamaan, koska muutettava laki ei tulekaan voimaan mainittuna päivänä.

Uusi säädös

Uuden säädöksen voimaantulosäännöksen paikka on lain lopussa omana pykälänään. Soveltamista koskevat säännökset otetaan samaan pykälään, mutta omaksi momentikseen. Jos siirtymäsäännöksiä on vähän, nekin otetaan yleensä samaan pykälään voimaantulosäännöksen kanssa. Myös siirtymäsäännökset kirjoitetaan kuitenkin eri momenttiin, tarvittaessa useampaan eri momenttiin.

Muutossäädös

Muutossäädöksen voimaantulosäännös sijoitetaan muutettavien lainkohtien jälkeen niistä palstaviivalla erotettuna.