Lainkirjoittajan opas

Direktiivien loppusäännöksiin sisältyy vakiosäännös, jossa jäsenvaltiot velvoitetaan viittaamaan direktiiviin sen täytäntöönpanoa koskevassa kansallisessa säädöksessä tai sen julkaisemisen yhteydessä. Suomessa viittaus tehdään täytäntöönpanosäädöksen julkaisemisen yhteydessä.

Viittaamisesta EU-säädöksiin kansallisten säädösten tai määräysten julkaisemisen yhteydessä säädetään viittausmerkinnöistä Suomen säädöskokoelmassa annetussa oikeusministeriön asetuksessa (1198/2010), jäljempänä viittausmerkintäasetus, sekä ministeriöiden ja valtion muiden viranomaisten määräyskokoelmista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (259/2000). Viittauksen tarkoituksena on informoida lainsoveltajia kansallisen säädöksen tai määräyksen ja EU-säädöksen välisestä kytkennästä.

Viittausmerkintäasetuksen 2 § kuuluu seuraavasti:

Kun säädös sisältää säännöksiä Euroopan unionin direktiivin täytäntöönpanosta, säädöskokoelmaan tehdään säädöksen kohdalle kyseiseen direktiiviin viittaava merkintä. Annettaessa unionin asetuksessa tai päätöksessä edellytettyjä tarkempia säännöksiä säädöksen kohdalle tehdään kyseiseen unionin säädökseen viittaava merkintä.

Säädöskokoelmaan tehdään 1 momentissa tarkoitettu viittausmerkintä myös säädöskokoelmassa julkaistavan viranomaisen määräyksen kohdalle.

Ministeriöiden ja valtion muiden viranomaisten määräyskokoelmista annetun valtioneuvoston asetuksen 4 §:ssä on säännökset niiden viranomaisten määräysten osalta, joita ei julkaista säädöskokoelmassa.

Viittausten yksityiskohtaisista merkintätavoista säädetään viittausmerkintäasetuksen 3-5 §:ssä. Säädöskokoelmassa viittaus tehdään pääsääntöisesti viittausmerkintäasetuksen 1 §:ssä tarkoitettujen viittausten alle. Lakien yhteydessä tällaisia viittauksia ovat esimerkiksi asiaa koskevan hallituksen esityksen numero ja eduskunnan valiokunnan mietinnön numero. Viittaus tehdään edellä mainitulla tavalla säädöksen etusivulle silloin, kun kyseessä on puhdas direktiivin täytäntöönpanosäädös. Jos kansalliseen säädökseen sisältyy ainoastaan yksittäisiä viittauksia EU-säädökseen, esimerkiksi kun siinä annetaan yksittäisiä EU-säädöstä täydentäviä säännöksiä, viittaus voidaan tehdä niiden pykälien yhteyteen, joissa EU-säädös mainitaan. Tällaiset pykälät merkitään yläindeksillä, joka kirjoitetaan kyseisten pykälien pykälämerkin perään ilman välilyöntiä. Yläindeksiksi kirjoitetaan asteriski. Säädös- tai määräyskokoelmassa julkaistavassa määräyksessä viittaus kirjoitetaan noudattaen soveltuvin osin edellä todettua.

Viittauksessa on oltava EU-säädöksen antaneen toimielimen, säädöksen tyypin ja tunnuksen sekä säädöksen tunnisteen lisäksi sen EU:n virallisen lehden numero, jossa säädös on julkaistu, ja muut julkaisutiedot (julkaisemispäivä ja sen sivun numero, jolta säädös alkaa). Nämä tiedot helpottavat säädöksen löytämistä. Viittausmerkintäasetuksen lopussa on viittausta koskevia malleja. Viittausten osalta on kuitenkin huomioitava, että säädösten merkintätavoissa on EU:ssa tapahtunut muutoksia, ja uusien säädösten osalta noudatetaan uusia merkintätapoja.