Lainkirjoittajan opas

EU:n perussopimukset ovat jäsenvaltioiden välisiä kansainvälisiä sopimuksia, joihin EU perustuu ja joissa on perussäännöt EU:n toiminnasta. Perussopimukset sisältävät yleisiä määräyksiä, jotka sitovat kansallisia viranomaisia ja jotka tulee ottaa huomioon viranomaistoiminnassa. Jäsenvaltiot ovat saattaneet perussopimukset kansallisesti voimaan oman valtiosääntönsä mukaisessa järjestyksessä. EU:n perustamisen jälkeen siihen liittyneet uudet jäsenvaltiot ovat hyväksyneet perussopimukset liittymissopimuksissaan. Suomessa liittymissopimus on saatettu voimaan lailla ja asetuksella 1. Liittymissopimuksen jälkeen tehdyt perussopimusten muutokset on vastaavasti saatettu kulloinkin voimaan lailla ja asetuksella.

EU perustuu Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, jäljempänä EU-sopimus 2, ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen, jäljempänä EUT-sopimus 3. 4 Myös jäsenvaltioiden liittymissopimuksiin sisältyy yhä määräyksiä, jotka eivät ole menettäneet merkitystään. EU:n perussopimuksiin sekä niiden muuttamisesta tehtyihin sopimuksiin on liitetty pöytäkirjoja, joilla on sama oikeudellinen asema kuin itse perussopimuksilla. Perussopimuksiin rinnastettava oikeudellinen asema on myös EU:n perusoikeuskirjalla, josta tuli oikeudellisesti sitova Lissabonin sopimuksen myötä. Perussopimuksiin liitetyt julistukset ovat poliittisia tahdonilmauksia, jotka eivät ole oikeudellisesti sitovia.

Lissabonin sopimus on aikaisempien perussopimusten muuttamisesta tehty sopimus. Alkuperäiset yhteisöjen perustamissopimukset ja Euroopan unionista tehty sopimus niihin kohdistuvine lukuisine muutossopimuksineen ovat yhä muodollisesti voimassa siltä osin kuin niitä ei ole kumottu tai niiden voimassaolo ei ole muuten päättynyt 5. Perussopimuksiin viitataan EU- ja EUT-sopimuksina, joihin voimassa olevat perussopimusten määräykset on konsolidoitu eli koottu yhteen. Sopimusten artiklat on numeroitu uudelleen. Uusi numerointi ilmenee Lissabonin sopimuksen liitteenä olevista vastaavuustaulukoista, joihin viitataan sopimuksen 5 artiklassa. Sopimusten konsolidoiduissa toisinnoissa käytetään vastaavuustaulukoiden mukaisia artiklanumeroita. 6

EU-sopimus ja EUT-sopimus muodostavat EU:n perusteita ja toimintaa koskevien sääntöjen kokonaisuuden. Sopimukset ovat oikeudellisesti samanarvoisia, kummallakaan ei ole etusijaa toiseen nähden. EU-sopimus sisältää pääasiassa EU:n perusteisiin ja institutionaaliseen järjestelmään sekä EU:n ulkoiseen toimintaan liittyviä yleisiä määräyksiä sekä yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevat määräykset. EUT-sopimus kattaa pitkälti samat asiat kuin aiempi EY:n perustamissopimus. Merkittävä osa sopimuksesta koskee EU:n toimivaltaan kuuluvia politiikanaloja, ja sopimuksessa määritellään EU:n toimivalta kullakin alalla. EUT-sopimuksen alussa on yleisiä periaatteita koskeva osa ja sen lopussa on muun muassa EU:n toimielinjärjestelmää ja päätöksentekomenettelyä koskevia määräyksiä.