3.8 Poikkeuslakien muuttaminen ja kumoaminen
Poikkeuslaki rinnastuu säädöshierarkiassa tavalliseen lakiin. Se voidaan siten kumota tavallisella lailla. Sitä voidaan myös muuttaa tavallisen lain säätämisjärjestyksessä, jollei muutos laajenna perustuslakiin alun perin tehtyä poikkeusta. Perustuslakivaliokunnan vakiintuneessa käytännössä on lisäksi katsottu, että myös sellaiset kokonaisuuden kannalta epäolennaiset lisäykset ja muutokset, jotka sinänsä merkitsevät perustuslakipoikkeuksen vähäistä laajentamista, voidaan säätää tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä, jos poikkeuksena aikanaan säädetyn kokonaisjärjestelyn luonnetta ja asiallista merkitystä ei tällä tavoin muuteta toisenlaiseksi 1.
Pääosin vanhan hallitusmuodon (1919) voimassa ollessa kehittyneiden oppien kokonaisuutta poikkeuslain muuttamisesta ja kumoamisesta on tapana kutsua valtiosääntöoikeudelliseksi aukkoteoriaksi. Perusoikeusuudistus (1995) ja perustuslain kokonaisuudistus (2000) ovat kuitenkin muuttaneet aukkoteorian soveltamismahdollisuuksia, koska ennen näitä uudistuksia säädetyillä poikkeuslaeilla ei ole poikettu uudistetuista vaan aiemmin voimassa olleista perustuslain säännöksistä. Siksi kussakin tapauksessa on erikseen arvioitava, voidaanko aukkoteoriaa enää soveltaa mainittujen uudistusten yli eli ennen uudistusten voimaantuloa säädetyn poikkeuslain muuttamiseen. 2
Alaviitteet:
- 1 HE 1/1998 vp, s. 125 ja esim. PeVL 8/2006 vp, s. 4–5, PeVL 31/1998 vp, s. 5, PeVL 30/1998 vp, s. 2
- 2 Ks. esim. PeVL 61/2010 vp, s. 5–6, PeVL 8/2006 vp, s. 4–5, PeVL 38/1998 vp, s. 6–7, PeVL 31/1998 vp, s. 5–6, PeVL 30/1998 vp, s. 2–3.