Lainkirjoittajan opas

Vakiintuneen määritelmän mukaan vero on rahasuoritus, joka ei ole korvaus tai vastike julkisen vallan maksuvelvolliselle antamista eduista tai palveluista ja jolle on ominaista valtion menojen rahoittaminen 1.

Maksulla tarkoitetaan korvausta tai vastiketta valtion viranomaisten virkatoimista, palveluista tai muusta toiminnasta. Maksun määrän tulee siis olla suhteutettu virkatoimesta tai palvelusta syntyneisiin kustannuksiin. ”Maksu”, joka selvästi ylittää kustannukset, ei ole maksu, vaan sitä on pidettävä verona. Valtion verojen ja maksujen keskeisenä erona perustuslain 81 §:n kannalta on pidetty maksun vastikkeellisuutta 2. Jonkin rahasuorituksen maksun luonteen edellytyksenä ei kuitenkaan ole täysi kustannusvastaavuus.

Mitä suuremmaksi ero maksun ja etenkin julkisoikeudelliseen tehtävään liittyvän suoritteen tuottamisesta aiheutuvien kustannusten välillä kasvaa, sitä lähempänä on pitää suoritusta valtiosääntöoikeudellisena verona. Merkittävää voi myös olla, onko asianomaisen suoritteen vastaanottaminen vapaaehtoista vai pakollista. Veron suuntaan viittaa, jos suoritusvelvollisuuden aiheuttamista suoritteista ei voi kieltäytyä ja velvollisuus koskee suoraan lain nojalla tietyt tunnusmerkit täyttäviä oikeussubjekteja 3, samoin kuin se, että rahasuorituksen tarkoituksena on kattaa yleisesti lakisääteisten viranomaistehtävien kustannuksia 4.

Lainsäädäntökäytännössä nimitystä maksu on käytetty myös veroista, kuten väylämaksusta 5 ja sairausvakuutusmaksusta 6.

Maksuna on pidetty muun muassa:

• kaavoitukseen liittyvää kehittämiskorvausta 7
• ratamaksun perusmaksua 8
• maksua vastaanottokeskuksessa järjestettävästä vastaanotosta 9
• kadun kunnossa- ja puhtaanapidosta kannettavia maksuja 10

Verona on pidetty muun muassa:

• viestintäviraston perimää valvontamaksua 11
• rautatieliikenteen haittamaksua 12
• rahoitustarkastuksen perimää valvontamaksua 13
• viestintämarkkinamaksua ja teleurakointimaksua 14
• tietoturvamaksua 15
• väylämaksua 16
• postitoiminnan valvontamaksua 17
• viestintämarkkinamaksua 18
• sairausvakuutusmaksua 19
• lääkelain mukaista laadunvalvontamaksua 20
• työttömyysvakuutusmaksua 21
• riistanhoitomaksua ja pyyntilupamaksua 22
• kuvaohjelmalainsäädännön mukaista valvontamaksua 23
• korvausta postin yleispalveluvelvoitteen kustannusten kattamiseksi 24
• Rahoitusvakausviraston ja rahoitusvakausrahaston toiminnasta aiheutuvien hallinnollisten kustannusten kattamiseksi kerättäviä maksuja 25

Kasettimaksua ja työeläkevakuutusmaksua ei ole pidetty veroina eikä perustuslain 81 §:ssä tarkoitettuina maksuina 26.

Lisäksi on olemassa sanktioluontoisia ”maksuja”, jotka eivät ole veroja tai maksuja perustuslain 81 §:ssä tarkoitetussa mielessä. Esimerkkeinä voidaan mainita öljypäästömaksu 27, joukkoliikenteen tarkastusmaksu 28 ja pysäköintivirhemaksu 29. Niin sanotuista hallinnollisista sanktioista kerrotaan jaksossa 12.10.