Lainkirjoittajan opas

Muutossäädöksellä voidaan yleensä kumota vain muutettavaan säädökseen itseensä sisältyviä lainkohtia.

Laintarkastuskäytännössä hyväksytään yksi poikkeus kiellosta kumota säädös muutossäädöksellä. Se koskee tapauksia, joissa muutoslailla kajotaan asetuksenantovaltuuksiin. Kun lailla kumotaan asetuksenantovaltuudet, on selvää, että noiden valtuuksien nojalla annetut alemmanasteiset säädökset kumoutuvat, jollei lailla toisin säädetä. Kun lailla puolestaan muutetaan asetuksenantovaltuuksia, tilanne ei välttämättä aina ole yhtä selvä, ja joskus onkin syytä säätää siitä, jäävätkö aiempien valtuuksien nojalla annetut asetukset voimaan vai ei, eikä jättää tätä soveltajan tulkittavaksi. Tällainen tapaus voi olla käsillä varsinkin, jos muutettavan lain nojalla on annettu asetuksia, jotka samalla nojautuvat muussa kuin muutettavassa laissa oleviin valtuuksiin.

Jotta ei jouduttaisi pohtimaan, laaditaanko asetuksen kumoamisesta erillinen asetus, asetuksen kumoamisesta voidaan säätää muutoslain voimaantulosäännöksen yhteydessä (erillisessä momentissa). Näin kannattaa tehdä, jos asia jää muutoin vähänkään epäselväksi. Kysymys ei tässä siis ole uusien aineellisten säännösten antamisesta, vaan ainoastaan oikeustilan selkeyttämisestä sen suhteen, kuinka muutettavien asetuksenantovaltuuksien nojalla annettujen säännösten suhteen on lainmuutoksen takia meneteltävä siitä huolimatta, että asetus ei voi olla olemassa ilman perustuslain 80 §:n mukaista valtuutta sen säätämiseen, eikä perustuslain 107 §:n mukaan tuomioistuin tai muu viranomainen saa soveltaa asetuksen tai muun lakia alemmanasteisen säädöksen säännöstä, jos se on ristiriidassa perustuslain tai muun lain kanssa.