Lainkirjoittajan opas

EU-lainsäädännön virallinen lähde on EU:n virallinen lehti (EUVL), jossa julkaistaan EU:n toimielinten antamat säädökset. EUVL on luettavissa sähköisesti EUR-Lex-portaalissa, jossa on saatavilla EU-säädösten koko teksti (ks. myös seuraava jakso). Myös erityispainosten sisältämät säädökset löytyvät EUR-Lexistä. EUVL ilmestyy kaikilla EU:n virallisilla kielillä, ja myös EUR-Lex sisältää kaikki kieliversiot.

Ainoastaan EUVL:ssä julkaistut tekstit ovat todistusvoimaisia. EUVL:n sähköinen versio on ollut 1.7.2013 alkaen todistusvoimainen. EUVL:n L-sarjassa julkaistaan säädökset eli kaikki asetukset ja direktiivit sekä osa päätöksistä, kuten myös osa suosituksista ja lausunnoista. Lehden C-sarja on tiedonantoja ja ilmoituksia varten. Siinä julkaistaan muun muassa EU:n tuomioistuimen antamien tuomioiden tiivistelmiä, komission lainsäädäntöehdotuksia sekä komiteoiden lausuntoja. Lehden sähköisenä julkaistava S-sarja eli TED-verkkosivusto sisältää julkisia hankintoja koskevia ilmoituksia.

EUVL:n alasarja CA (esimerkiksi C019A), joka julkaistaan samana päivänä samalla numerolla kuin C-sarja, sisältää muun muassa kiinnostuksenilmaisupyyntöjä ja työpaikkailmoituksia. CA-sarjan lehdet voivat ilmestyä yhdellä tai usealla virallisella kielellä taikka kaikilla virallisilla kielillä.

Uusi alasarja, LI ja CI, otettiin käyttöön 1.1.2016. Se antaa joustavuutta tilanteisiin, joissa virallisen lehden suunniteltu sisältö muuttuu tai yksittäinen säädös halutaan julkaista pikamenettelyllä. Ensimmäisen kerran tätä mahdollisuutta käytettiin 16.1.2016 (L011I, C015I).

EU-säädöksissä on käytössä eurooppalainen säädöstunniste ELI (European Legislation Identifier), joka on säädöksen yksilöivä ja pysyvä tunniste. Tunnus sisältää tiedon säädöstyypistä ja säädösnumerosta. ELI-tunnistetta voidaan käyttää viitattaessa säädöksiin; esimerkiksi EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen ELI-tunniste on http://data.europa.eu/eli/reg/2016/679/oj.

Vuosina 1952–1994 eli ennen Suomen liittymistä EU:hun annetut säädökset, jotka olivat voimassa liittymishetkellä, on julkaistu suomeksi ja ruotsiksi EUVL:n erityispainoksessa vuonna 1994.

EU-säädöksiä ei Suomessa julkaista kansallisissa virallisjulkaisuissa. Suomessa vuosittain ilmestyvät Alma Talent Oy:n Suomen laki -teossarja ja Edita Publishing Oy:n Lakikirja sekä vastaavat tietokannat Suomenlaki.com ja Edilex.fi sisältävät kansallisen lainsäädännön lisäksi EU-säädöksiä. EU-säädökset on sijoitettu samaa aihepiiriä koskevien kansallisten säädösten jälkeen.

EUR-Lex-portaalissa ovat keskitetysti saatavilla EU:n virallinen lehti, EU:n perussopimukset, EU:n lainsäädäntö, valmistelevat asiakirjat (muun muassa säädösehdotukset), EU:n tekemät kansainväliset sopimukset, Euroopan parlamentin kirjalliset kysymykset sekä EU:n tuomioistuimen oikeustapaukset (vuodesta 1954 alkaen). EUR-Lex-portaali sisältää kaikki aiempaan Celex-tietokantaan sisältyneet oikeudelliset tekstit sekä EU:n tuomioistuimen CURIA-sivuston tekstit. Siinä on myös linkkejä EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden lainsäädäntötietokantoihin (toimielinten osalta muun muassa OEIL, ks. jäljempänä). EUR-Lexiin on myös kirjattu direktiivin täytäntöönpanoa koskevia tietoja jäsenvaltioittain direktiivin bibliografisiin tietoihin. Kaikkien direktiivien osalta näitä tietoja ei kuitenkaan löydy, ja myös tietojen kattavuus vaihtelee valtioittain.

EUR-Lexiin sisältyy voimassa olevan EU-lainsäädännön luettelo, jossa säädökset luetellaan asiakokonaisuuksittain. Lisäksi EUR-Lexissä on ajan tasalle toimitettujen (konsolidoitujen) säädösten kokoelma. Konsolidoidut tekstit on tarkoitettu ainoastaan helpottamaan lainsäädäntöön tutustumista; ne eivät ole oikeudellisesti todistusvoimaisia. Konsolidoitujen säädösten kokoelma ei sisällä kaikkien EU-säädösten ajan tasalle toimitettuja versioita.

EUR-Lexin lainsäädäntömenettelyt-sivun avulla voi seurata EU:n toimielinten päätöksenteon eri vaiheita ja tutustua niitä koskeviin asiakirjoihin. Sivuilla voi hakea tiettyä lainsäädäntömenettelyä esimerkiksi tekstihaun tai viitetietojen perusteella. Sivuilta löytyy myös äskettäin julkaistujen menettelyiden luettelo. Menettelytiedot saa näkyville myös jokaisella yksittäisellä säädöksellä olevalta ”Menettely”-välilehdeltä EUR-Lexissä.

Myös Euroopan parlamentin Legislative train schedule -sivulla ja OEIL-seurantajärjestelmässä (https://oeil.secure.europarl.europa.eu/oeil/home/home.do) voi seurata lainsäädäntöhankkeiden etenemistä.

EU:n portaalissa on linkki EU:n toimielinten ja elinten asiakirjarekistereihin. Samalta sivulta pääsee myös komission valkoisten ja vihreiden kirjojen luetteloon.

Euroopan parlamentin asiakirjarekisteri sisältää asiakirjoja ja asiakirjaviitteitä 3.12.2001 alkaen. Neuvoston asiakirjarekisteri sisältää kaikkien asiakirjojen osalta asiakirjan viitetiedot sekä asiakirjan koko tekstin siltä osin kuin asiakirja on julkistettu joko avoimuutta koskevien neuvoston säännösten perusteella tai neuvostolle esitetyn pyynnön johdosta. Komission asiakirjarekisteri sisältää komission laatimia asiakirjoja ja asiakirjaviitteitä 1.1.2001 alkaen. Tietokannassa on pääasiassa lainsäädäntöasiakirjoja, kuten komission säädösehdotuksia ja niiden valmisteluun liittyviä asiakirjoja (KOM-, K-, SEK-, COM- ja C-asiakirjoja). Komission komiteamenettelyrekisteri sisältää 1.1.2003 alkaen komission Euroopan parlamentille toimittamat komiteamenettelyä koskevat asiakirjat.

EU:n toimielinten ja elinten asiakirjarekistereihin pääsee myös eduskunnan kirjaston verkkosivuilta löytyvän EU-tiedonlähdesivun linkkien kautta.

EU-bookshop on EU:n julkaisutoimiston ylläpitämä verkkopalvelu, jonka kautta voi hankkia EU:n toimielinten, elinten ja virastojen julkaisuja. Sivusto sisältää laajat tiedot julkaisujen sisällöstä sekä mahdollisuuden ladata julkaisuja maksutta pdf-muotoisena. Julkaisuja voi hakea hakutoiminnolla sekä selata niitä aiheen tai tekijän mukaan.

Eduskunnan kirjasto ylläpitää EU-tiedonlähdesivua, joka sisältää tietoa EU:n tärkeimmistä sähköisistä ja painetuista tiedonlähteistä. Tietopaketissa kuvataan eri toimielinten asiakirjasarjoja, niiden tietosisältöä ja julkaisu- ja numerointitapaa. Oppaan sivuilta löytyy muun muassa EU-tietokantojen luettelo, jonka kautta pääsee esimerkiksi komission kirjaston luettelotietokantaan.

ELKI on eduskunnan kirjaston tietokanta, jossa on laajalti eduskunnan kirjaston keräämiä EU-tietoa koskevia linkkejä. EU-aiheiset linkit löytyvät valitsemalla ”linkit aiheittain”, ja yhtenä aiheena on EU. Tietokanta sisältää myös linkkejä EU:n jäsenvaltioiden sekä EU:n ulkopuolisten maiden sivustoille, kuten eri maiden parlamenttien ja hallitusten sivustoille.

EU:n tuomioistuimen oikeuskäytäntö julkaistaan oikeustapauskokoelmassa lähtökohtaisesti kaikilla EU:n virallisilla kielillä. Ranskankielinen kokoelma (recueil de la jurisprudence, Rec.) on saatavana vuodesta 1954 lukien. Englanninkielinen kokoelma (European Court Reports, ECR) alkoi ilmestyä vuonna 1973 Yhdistyneen kuningaskunnan liityttyä EY:hyn. Liittymistä edeltävä oikeuskäytäntö on julkaistu jälkikäteen englanninkielisenä erityispainoksena. Suomen- ja ruotsinkieliset kokoelmat (oikeustapauskokoelma, Kok.; rättsfallssamling, REG/REU) ovat saatavina täydellisinä vuoden 1995 alusta. Ennen vuotta 1995 annetuista ratkaisuista on julkaistu suomen- ja ruotsinkielellä erityispainos, joka sisältää 670 tärkeintä ratkaisua (luettelo suomeksi ja ruotsiksi käännetyistä ratkaisuista vuosilta 1954–1994 on Finlexissä). Oikeustapauskokoelma on julkaistu 1.1.2012 lähtien ja henkilöstöasioiden oikeustapauskokoelma 1.1.2010 lähtien ainoastaan sähköisessä muodossa, joka on niiden ainoa virallinen muoto. Näitä edeltävien julkaisujen virallinen muoto on painotuote.

EU:n tuomioistuimen ratkaisut ja julkisasiamiehen ratkaisuehdotukset ovat saatavilla sekä EU:n tuomioistuimen kotisivuilta että EUR-Lex-portaalista. Ratkaisut ja ratkaisuehdotukset asianumeroiden mukaisessa järjestyksessä ovat osoitteessa https://curia.europa.eu/jcms/jcms/Jo2_7045/, ja aineiston hakulomake on osoitteessa http://curia.europa.eu/juris/recherche.jsf?language=fi. EUR-Lexistä on haettavissa tuomioistuimen oikeuskäytäntö vuodesta 1954 lähtien sekä tuoreimmat ratkaisut päivittäin.

EU:n tuomioistuin on yhteistyössä EU:n tuomioistuinverkoston (RJUE) kanssa avannut syksyllä 2019 verkkosivuillaan uuden osion, jossa on tietoa EU-oikeudesta ja sitä koskevasta oikeuskäytännöstä. Osiossa voi esimerkiksi tutustua kansallisten tuomioistuinten esittämiin ennakkoratkaisupyyntöihin ja ratkaisuihin sekä aiheenmukaisiin tutkimusmuistioihin, joissa käsitellään tietyn alan merkityksellisimpiä oikeudellisia kysymyksiä.

Vuoden 1994 alussa voimaan tullut sopimus Euroopan talousalueesta (ETA-sopimus) sisältää asiaryhmittäin ETAn piiriin otetut EU-säädökset. ETA-sopimus on julkaistu EY:n virallisessa lehdessä 1. Suomen säädöskokoelman sopimussarjassa on julkaistu Euroopan talousalue -erilliskokoelma ”Euroopan talousalue – hyväksyminen ja voimaanpano, pääsopimus, pöytäkirjat, päätösasiakirja” 2.

Hallituksen esitys Euroopan talousalueen perustamiseen liittyvien sopimusten eräiden määräysten hyväksymisestä on samalla yleiskatsaus ETA-sopimuksen sisältöön 3.

ETA-sopimusta ja sen liitteitä ei ole saatavilla sähköisinä aineistoina suomeksi. Aineistoja voi hakea muulla kielellä EUR-Lexistä CELEX-numerolla 21994A0103*. EUR-Lexissä on kuvamuotoisina tiff-tiedostoina ETA-sopimuksen liitteet muun muassa englanniksi.

IPEX (Interparliamentary EU Information Exchange) on EU:n jäsenvaltioiden parlamenttien perustama EU-tiedon foorumi. IPEX-sivustolla tiettyä säädöshanketta koskevat EU:n toimielinten asiakirjat on koottu yhteen kansioon, samoin kuin tiedot asiaan liittyvistä käsittelytoimista kansallisissa parlamenteissa. IPEX sisältää komission asiakirjoja sekä jäsenvaltioilta tulleita lainsäädäntöehdotuksia vuodesta 2006 alkaen englanniksi ja ranskaksi. Sivustolla on myös linkkejä muilla virallisilla kielillä laadittuihin asiakirjoihin sekä linkkejä EU-säädösasioiden käsittelyyn kansallisissa parlamenteissa.

IATE (InterActive Terminology for Europe) on EU:n toimielinten yhteinen termipankki. IATE-termitietokanta sisältää EU:n toimintaan liittyvää terminologiaa ja ilmaisuja monelta eri erikoisalalta, kuten oikeus, maatalous ja tietotekniikka. IATE:ssa yhdistyy tieto, joka aiemmin löytyi EU:n toimielinten erillisistä termitietokannoista, joita olivat esimerkiksi EUTERPE (Euroopan parlamentti), TIS (neuvosto) ja EURODICAUTOM (komissio). IATE kattaa kaikki 23 EU:n virallista kieltä ja latinan.

Euroopan e-Justice-portaali on komission ja EU:n jäsenvaltioiden ylläpitämä oikeusportaali, joka tarjoaa tietoa jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmistä ja rajat ylittävästä oikeusalan yhteistyöstä EU:ssa. Portaali sisältää muun muassa oikeudellisessa yhteistyössä käytettäviä lomakkeita, jäsenvaltioiden asianajaja- ja notaarihakemistoja sekä rajat ylittäviä videoneuvotteluja koskevat ohjeet. Portaaliin on siirretty myös siviili- ja kauppaoikeuden eurooppalaisen verkoston tietosivut, eurooppalaisia rekistereitä koskevat tiedot sekä tietosivut vastaajan ja rikoksen uhrin oikeuksista. Portaalissa on lisäksi tuomioistuinratkaisujen ECLI-tunnukseen perustuva hakupalvelu. Portaalin tiedot ovat saatavilla 23 kielellä.

Tiivistelmät EU-lainsäädännöstä -sivut sisältävät EU:n keskeistä lainsäädäntöä, politiikkaa ja toimintaa koskevia tietosivuja. Sivuille on koottu tiiviisti ja yleistajuisesti keskeiset asiat muun muassa säädösten sisällöstä ja muutoksista.

EU:n tuomioistuimen ratkaisu voi olla unionin tuomioistuimen, unionin yleisen tuomioistuimen tai erityistuomioistuimen antama. EU:ssa on ollut toistaiseksi vain yksi erityistuomioistuin, virkamiestuomioistuin. Se kuitenkin lakkautettiin 1.9.2016, jolloin sen tehtävät siirrettiin unionin yleiselle tuomioistuimelle.

Viittaukset EU:n tuomioistuimen oikeuskäytäntöön liittyvät tavallisesti sen antamiin tuomioihin EU:n perussopimusten tai EU-säädösten tulkintaa koskevissa asioissa. Kyseessä voi olla myös kanneasiassa annettu ratkaisu EU-toimielimen toimen pätevyydestä tai unionin tuomioistuimen SEUT 218 artiklan nojalla antama lausunto suunnitellun ulkosopimuksen yhteensopivuudesta EU-oikeuden kanssa. Tuomioistuimen ratkaisu voi olla myös määräys. Joskus on tarvetta viitata myös julkisasiamiehen antamiin ratkaisuehdotuksiin.

EU:n tuomioistuimessa on vuonna 2014 muutettu ja vuonna 2016 edelleen täsmennetty tapaa, jolla tuomioistuimen oikeuskäytäntöön viitataan. Käyttöön on otettu eurooppalainen oikeuskäytäntötunnus ECLI (European Case Law Identifier). ECLI-tunnus on tehty EU:n tuomioistuimen vuoden 1954 jälkeen antamille ratkaisuille. Tunnuksen tarkoituksena on mahdollistaa yksiselitteiset viittaukset oikeuskäytäntöön. 4

EU:n tuomioistuimen oikeuskäytäntöä koskevan viittauksen osat ovat ratkaisutyyppi, ratkaisun päivämäärä, asian kutsumanimi, asianumero, ECLI-tunnus ja tarvittaessa viitattu kohta. Esimerkiksi asiassa C-403/03, Schempp, 12.7.2005 annettuun unionin tuomioistuimen tuomioon viitataan seuraavasti: tuomio 12.7.2005, Schempp, C-403/03, EU:C:2005:446. Lopussa mainitussa ECLI-tunnuksessa EU tarkoittaa, että kyse on EU:n tuomioistuimen antamasta ratkaisusta, ja C osoittaa, että kyse on unionin tuomioistuimen ratkaisusta. Jos kyse olisi unionin yleisen tuomioistuimen ratkaisusta, merkintä olisi T, ja virkamiestuomioistuimen ratkaisun tapauksessa F. Numero 2005 osoittaa, että ratkaisu on annettu vuoden 2005 aikana, ja numero 446 osoittaa, että kyseessä on 446. kyseisenä vuonna annettu ECLI-tunnus.

Osa EU-tuomioistuimen asioista anonymisoidaan henkilötietojen suojaan liittyvistä syistä. Aiemmin näiden asioiden otsikossa käytettiin nimikirjaimia, mutta 1.1.2023 lähtien niille on annettu fiktiiviset nimet automaattisen generaattorin avulla. Uudistuksen tarkoituksena on helpottaa anonymisoitavien asioiden muistamista ja siteeraamista.

Asianumeron jälkeen voi olla erilaisia tunnuksia. Tunnus P tarkoittaa, että kyse on asiasta, jossa unionin yleisen tuomioistuimen tuomiosta on valitettu unionin tuomioistuimeen (esimerkiksi C-401/09 P). Tunnus R tarkoittaa asiaa, jossa kyse on välitoimimääräyksen antamisesta (esimerkiksi T-87/11 R). Tunnus PPU kuvaa puolestaan ennakkoratkaisuasian käsittelyä kiireellisessä menettelyssä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella (esimerkiksi C-491/10 PPU). RENV merkitsee, että kyse on asiasta, jonka unionin tuomioistuin on valitusprosessin seurauksena palauttanut unionin yleisen tuomioistuimen käsiteltäväksi (esimerkiksi T-421/17 RENV).

Viitattaessa hallituksen esityksen perusteluissa EU:n tuomioistuimen oikeuskäytäntöön noudatetaan soveltuvin osin EU:n tuomioistuimen käyttämää viittaustapaa eli niin sanottua ECLI-viittaustapaa. Kantajan tai vastaajan nimeä ei hallituksen esityksen perusteluissa kursivoida. Toimielinten nimet kirjoitetaan aina pienellä.

Viittauksista tulisi käydä ilmi ratkaisun antanut tuomioistuin, ja ne tulisi kirjoittaa seuraavia esimerkkejä soveltuvin osin noudattaen.

Unionin tuomioistuimen asiat:

• tuomio 2.12.2014, komissio v. Italia, C-196/13, EU:C:2013:723,
• tuomio 2.4.1998, Norbrook Laboratories, C-127/95, EU:C:1998:151,
• tuomio 5.2.1963, Van Gend en Loos, 26/62, EU:C:1963:1.

Unionin yleisen tuomioistuimen asiat:

• tuomio 27.4.2016, Österreiche Post v. komissio, T-463/14, EU:T:2016:243,
• tuomio 15.12.1999, Kesko v. komissio, T-22/97, EU:T:1999:327.

Lissabonin sopimus

• laki Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan yhteisön perustamissopimuksen muuttamisesta tehdyn Lissabonin sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (599/2008; SopS 66/2009)
• tasavallan presidentin asetus Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan yhteisön perustamissopimuksen muuttamisesta tehdyn Lissabonin sopimuksen voimaansaattamisesta ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta (947/2009; SopS 67/2009)
• hallituksen esitys Eduskunnalle Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan yhteisön perustamissopimuksen muuttamisesta tehdyn Lissabonin sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 23/2008 vp)

Nizzan sopimus

• laki Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, Euroopan yhteisöjen perustamissopimusten ja niihin liittyvien tiettyjen asiakirjojen muuttamisesta tehdyn Nizzan sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (1/2002; SopS 18/2003)
• tasavallan presidentin asetus Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, Euroopan yhteisöjen perustamissopimusten ja niihin liittyvien tiettyjen asiakirjojen muuttamisesta tehdyn Nizzan sopimuksen voimaansaattamisesta sekä sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta (116/2003; SopS 19/2003)
• hallituksen esitys Eduskunnalle Euroopan unionista tehdyn sopimuksen sekä Euroopan yhteisöjen perustamissopimusten ja niihin liittyvien tiettyjen asiakirjojen muuttamisesta tehdyn Nizzan sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 93/2001 vp)

Amsterdamin sopimus

• laki Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, Euroopan yhteisöjen perustamissopimusten ja niihin liittyvien tiettyjen asiakirjojen muuttamisesta tehdyn Amsterdamin sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä (505/1999; SopS 54/1999)
• asetus Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, Euroopan yhteisöjen perustamissopimusten ja niihin liittyvien tiettyjen asiakirjojen muuttamisesta tehdyn Amsterdamin sopimuksen voimaansaattamisesta ja sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä annetun lain voimaantulosta (506/1999; SopS 55/1999)
• hallituksen esitys Eduskunnalle Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, Euroopan yhteisöjen perustamissopimusten ja niihin liittyvien tiettyjen asiakirjojen muuttamisesta tehdyn Amsterdamin sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä (HE 245/1997 vp)

Liittymissopimus

• laki Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä (1540/1994; SopS 102/1994)
• asetus Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta ja sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä annetun lain voimaantulosta (1541/1994; SopS 103/1994)
• hallituksen esitys Eduskunnalle Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä (HE 135/1994 vp)

Ks. tarkemmin lähteet, joihin viitataan jakson 19.2.2 alaviitetekstissä.

Vaikeudet direktiivin täytäntöönpanossa voivat liittyä muun muassa liian vähäisiin lainvalmisteluresursseihin, liian tiukkaan aikatauluun tai siihen, että täytäntöönpano on poliittisesti ongelmallista. Direktiivin täytäntöönpano saattaa edellyttää myös merkittäviä taloudellisia resursseja ja tietojärjestelmämuutoksia. Lisäksi direktiivi saattaa olla sisällöltään epäselvä ja tulkinnanvarainen. Toisinaan direktiivin täytäntöönpano saatetaan myös kytkeä laajaan sääntelyhankkeeseen, mikä voi viivästyttää sen täytäntöönpanoa määräajassa.

Täytäntöönpanoa edistäviä toimenpiteitä tulee usein toteuttaa jo ennen direktiivin hyväksymistä. Täytäntöönpanokysymyksiin on kiinnitettävä huomiota neuvoteltaessa direktiivin sisällöstä ja täytäntöönpanoajasta. Täytäntöönpanon kannalta on tärkeää, että direktiivi on mahdollisimman selkeä ja johdonmukainen. Täytäntöönpanoa auttaa, jos direktiivin johdanto-osaan sisällytetään täytäntöönpanoon liittyviä tulkintaohjeita. Se, että ongelmat identifioidaan jo direktiiviä valmisteltaessa, helpottaa myöhempää täytäntöönpanoa. Valmisteluvaiheessa tulisi arvioida, miten direktiiviehdotuksen säännökset ovat täytäntöönpantavissa.

Riittävän pitkästä täytäntöönpanoajasta tulee sopia direktiivin valmisteluvaiheessa. Täytäntöönpanoajan mahdolliseen lyhyyteen ei voi enää myöhemmin vedota. Suomen on kiinnitettävä erityistä huomiota täytäntöönpanoajan riittävään pituuteen neuvoteltaessa sellaisista direktiiveistä, joissa täytäntöönpanovastuu kuuluu sekä valtakunnalle että Ahvenanmaan maakunnalle. Maakunta panee direktiivit täytäntöön usein viittaamalla valtakunnan sääntelyyn, mikä voi tapahtua vasta sen jälkeen, kun valtakunta on toteuttanut täytäntöönpanon omalta osaltaan. Jos maakunnassa päätetään erikseen säätää direktiiviin kuuluvista asioista, valmisteluprosessi vie oman aikansa.

Täytäntöönpanoa edistävät toimenpiteet voivat koskea myös direktiivin hyväksymisen jälkeistä aikaa. Komissio ja jäsenvaltiot voivat tehdä yhteistyötä direktiivin täytäntöönpanovaiheessa. Komissio järjestää erilaisia täytäntöönpanoa koskevia kokouksia, joissa keskustellaan täytäntöönpanoon liittyvistä ongelmista ja niiden ratkaisuista sekä komission että toisten jäsenvaltioiden edustajien kanssa. Uusien direktiivien osalta komissio perustaa jäsenvaltioiden viranomaisten verkostoja, joissa täytäntöönpanosta vastaavat kansalliset viranomaiset voivat esittää kysymyksiä ja vastauksia sähköisesti. Lisäksi komissio järjestää täytäntöönpanoon liittyviä seminaareja.

Vastaavuustaulukon, josta ilmenee direktiivin säännösten ja kansallisten täytäntöönpanosäännösten keskinäinen suhde, tai muun vastaavan niin sanotun selittävän asiakirjan laatiminen helpottaa täytäntöönpanoa. EU:n tuomioistuin on nimenomaisesti vuonna 2019 todennut, että jäsenvaltion on ilmoitettava direktiivin kunkin säännöksen osalta, millä kansallisilla säännöksillä tai määräyksillä direktiivin kukin säännös on pantu täytäntöön  6.

Etua on myös siitä, jos direktiivin sisällöstä EU-tasolla päätettäessä neuvotteluihin osallistuvat myös ne virkamiehet, jotka vastaavat direktiivin täytäntöönpanosta. Jos neuvotteluvastuu ja täytäntöönpanovastuu kuuluvat eri virkamiehille, on hyvä varmistaa yhteistyö kyseisten virkamiesten välillä paitsi neuvotteluvaiheessa myös täytäntöönpanovaiheessa. Yhteistyötä voidaan tehdä tarvittaessa myös alue-, paikallis- ja muiden viranomaisten kanssa siten, että ne ovat mukana direktiivin täytäntöönpanoa käsittelevässä työryhmässä. Myös muiden sidosryhmien kuuleminen on paikallaan soveltuvin osin samalla tavoin kuin kansallista lainsäädäntöä valmisteltaessa yleensäkin. Lisäksi tulee huolehtia asianmukaisesta yhteistyöstä Ahvenanmaan maakunnan kanssa sekä neuvoteltaessa direktiivistä että sitä täytäntöönpantaessa.  7.

Direktiivin täytäntöönpanoa koskevan lainsäädäntömenettelyn joutuisasta käsittelystä on huolehdittava varmistamalla valtioneuvoston ja eduskunnan välisen yhteistyön toimivuus sekä direktiivin neuvotteluvaiheessa että sen täytäntöönpanovaiheessa. Se, että eduskunnalle toimitetuissa U-kirjelmissä ja E-kirjeissä on käsitelty sitä, miten ehdotetut säännökset on tarkoitus panna täytäntöön, edesauttaa käsittelyä täytäntöönpanovaiheessa.

Direktiivin täytäntöönpano on asiaa käsittelevän ministeriön vastuulla, ja ministeriöissä tapahtuvan täytäntöönpanon seurannan tulee olla asianmukaista.  Valtioneuvoston kanslia toimittaa ministeriöille kaksi kertaa vuodessa valtioneuvoston EU-VAHVA-tiedonhallintajärjestelmän tietoihin pohjautuvan taulukon täytäntöönpanotilanteesta. Menettelyyn voi liittyä myös ministeriöille suunnattu toimeksianto ilmoittaa kansallisten täytäntöönpanotoimien tilanteesta. Seurantajärjestelmä auttaa osaltaan täytäntöönpanon aikataulutuksen ja resursointitarpeen suunnittelussa. Täytäntöönpanotilannetta käsitellään yleisellä tasolla säännöllisesti myös erilaisissa ministeriöiden välisissä kokoonpanoissa. EU-oikeuden tehokkaan vaikutuksen turvaamiseksi ja taloudellisten seuraamusten välttämiseksi on syytä kiinnittää huomiota siihen, että täytäntöönpano toteutetaan asianmukaisesti ja oikea-aikaisesti (ks. tarkemmin jakso 7).